Lions-palkittu rauhannobelisti Dr. Denis Mukwege vieraili Suomessa

Dr. Denis Mukwege leikkaa perustamassaan Panzin sairaalassa Bukavussa, Kongon demokraattisessa tasavallassa. Kuva:Mwangaza & Ukweli.

Suomessa vieraili lokakuun 2019 lopussa vuoden 2018 Nobelin rauhanpalkinnon saanut kongolainen Dr. Denis Mukwege. Hän on kongolainen gynekologi, joka hoitaa seksuaalisen sotaväkivallan uhreja pienessä Panzin sairaalassa Itä-Kongossa lähellä Ruandan rajaa.

 

Tohtori Mukwege palkittiin myös Lions Club Internationalin vuosikokouksessa Milanossa heinäkuussa LCI:n vuoden 2019 Humanitaarisella palkinnolla. Sen hänelle ojensi kauden 2018-2019 kansainvälinen presidentti Gudrun Yngvadottir.

 

Lionien Humanitaarinen palkinto on kansainvälisen järjestön korkein humanitaarisista ponnisteluista yksityiselle tai yhdistykselle myönnettävä kunnianosoitus.

 

 

Dr. Mukwege kutsuttiin myös Afrikan ensimmäiseksi Kunnialeijonaksi (Honorary Lion).

 

– Suomalaisella asiantuntijuudella ja kehitysavulla on ollut hyvin merkittävä rooli rauhannobelistin elämäntarinassa, kertoo Suomen vierailua isännöivän kehitysapu- ja lähetysjärjestö Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola.

 

Ja on edelleen. Onhan Suomi sitoutunut EU-puheenjohtajuuskaudellaan nostamaan kriisitilanteissa ja sodassa toteutuvan seksuaalisen väkivallan estämisen yhdeksi humanitaarisen työn painopisteeksi.

 

Suomalaiset opastivat

 

Suomalainen kirurgi Veikko Reinikainen ja erikoissairaanhoitaja Mirja Reinikainen lähtivät yli neljä vuosikymmentä sitten silloiseen Zaireen, joka oli nykyisen Kongon demokraattisen tasavallan alueella. Presidenttinä oli vuosina 1971-1997 itsevaltainen Mobutu Sese Seko.

 

Zairessa Reinikaiset työskentelivät Lemeran vuoristosairaalassa nuoren Mukwegen rinnalla tämän ollessa ensin harjoittelija ja myöhemmin aloitteleva kirurgi. Denis Mukwege onkin kutsunut Veikko Reinikaista oppi-isäkseen.

 

Vuonna 1999 Reinikaiset tukivat Mukwegea, kun tämä ryhtyi perustamaan sittemmin kuuluisaksi tullutta Panzin sairaalaa. Se perustettiin torjumaan Kongon korkeaa äitien lapsivuodekuolleisuutta, mutta nykyään sairaalassa hoidetaan pääosin seksuaalisen väkivallan uhreja.

 

Ministeri Rehn tapasi Mukwegen

 

Ministeri ja YK:n ihmisoikeustarkkailija Elisabeth Rehn tapasi Denis Mukwegen ja Reinikaiset vieraillessaan Kongossa vuonna 2009. Tehtävänä oli selvittää räikeitä ihmisoikeusloukkauksia Kongon demokraattisessa tasavallassa.

 

Tiedettiin, että esimerkiksi 2000-luvun vaihteessa Kongon hallituksen joukot ja kapinalliset raiskasivat yhden naisen joka minuutti.

 

Naisten raiskaamisesta oli tullut sodankäynnin väline. Ja jotta nöyryytys olisi täydellinen, heidät raiskataan usein puolison, lasten tai yhteisön edessä.

 

Kaiken tämän keskellä Denis Mukwege yritti ja yrittää taistella paremman tulevaisuuden puolesta.

 

Ministeri Rehn muistelee:

 

 -Olin tottunut näkemään työni kautta paljon pahaa, mutta kohtalot Kongossa  todella ravistelivat minua. Ja kaiken sen kurjuuden keskellä oli Denis Mukwege. Miten paljon yksi ihminen olikaan saanut aikaan! Hänelle ei riittänyt fyysisten vaivojen paikkaaminen, vaan hän halusi taistella naisten oikeudesta parempaan elämään. Hän ei nimennyt heitä uhreiksi vaan selviytyjiksi.

 

- Ja miten minä iloitsinkaan, kun kuulin, että hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto, Rehn toteaa.

 

Tilanne jatkuu yhä

 

Pahimman sotatilanteen ollessa nyt taas tällä erää takana takana voisi kuvitella, että tilanne Kongossa olisi hieman rauhoittunut, mutta ei: Kongossa raiskataan yhä yli tuhat naista joka päivä…

 

Aiemmin sota-aseena käytetty raiskaaminen on nyt levinnyt myös siviilien keskuuteen. Näin siksi, että vain harvat raiskaajat joutuvat oikeuteen, ja rankaisemattomuus luo mielikuvan, että kaikki on sallittua.

 

Siksi Mukwege taistelee vahvasti naisten oikeuksien puolesta, ja uhreja rohkaistaan hakemaan oikeutta oikeusistuinten kautta.

 

– Oikeuden saaminen on tärkeä osa naisten paranemisen prosessia, Mukwege toteaa.

 

”Mies joka korjaa naisia”

 

Denis Mukwege on siis gynekologi, ja idean synnytyssairaalasta hän sai Lemerassa nähdessään naisten kuolevan synnytyksiin.

 

Mutta sitten sairaalaan tuli Sarah.

 

”Hänet oli sidottu puuhun ja raiskattu toistuvasti niin, että hoitoon päästessään hän oli liikuntakyvytön ja pidätyskyvytön. Mutta hän toipui, vaikka henkilökuntakin oli jo menettänyt toivonsa”, PCC Heikki Hemmilä kuvaa LION-lehdessä 4/2019.

 

Samalla Mukwegen elämäntehtävä sai uuden suunnan: hänestä tuli ”mies joka korjaa naisia”.

 

Tähän mennessä Panzin sairaalassa on hoidettu noin 55.000 seksuaalisen väkivallan uhria. Kaiken kaikkiaan sairaalassa on hoidettu 85.000 naistentauteihin ja synnytykseen liittyvää potilasta, mutta Panzi toimii toki myös yleissairaalana.

 

Ja surullisia tarinoita riittää. 15-vuotias Rhema kertoo:

 

”Isäni jätti perheemme viisi vuotta sitten, ja äitini on työtön. Äiti lähetti minut kerran hakemaan kaivolta vettä. Matkalla joukko miehiä huuteli perääni, mutta en vastannut heille mitään. He hyökkäsivät kimppuuni ja raiskasivat minut. Olin pitkään sairaalassa toipumassa vammoistani.

 

Huomasin olevani raskaana ja synnytin pojan tietämättä kuka hänen isänsä on.

 

Raiskauksen jälkeen en voinut enää palata kouluun. Koulu oli minulle tosi tärkeä. Äiti sanoi, että koulua käymällä minusta voisi tulla joku tärkeä henkilö. Uskon, että voisin oppia jotain tekniikkaan liittyvää, jolla voisin elättää itseni ja lapseni.”

 

Mitä Rhema toivoo nyt? Hän sanoo: ”Jos saisin toivoa ihan mitä vain, toivoisin saavani palan saippuaa, että voisin pestä vauvani…”

 

Potilaita siis Panzissa riittää, eikä tilanne ole ainakaan helpottunut. On todettu, että yhtä naista on raiskattu keskimäärin kolme ja joitakin jopa kymmenen kertaa.

 

Myös potilaitten ikärakenne on vuosien mittaan muuttunut.

 

– Kun aloitin työni, potilaat olivat pääosin aikuisia. Viimeisten viiden vuoden aikana olen hoitanut yhä enemmän lapsia, jopa puolivuotiaita vauvoja, Mukwege huokaisee. – Olen nähnyt sellaista, jota en ikinä olisi voinut kuvitella näkeväni.

 

Kongon kriisi

 

Kongon demokraattinen tasavalta itsenäistyi vuonna 1960 Belgian siirtomaavallan alaisuudesta. Muutama päivä itsenäistymisen jälkeen syttyi sota.

 

Kongon kriisi on yksin maailman pisimpään jatkuneista humanitaarisista kriiseistä, ja sen kuluessa maassa on tapettu kuusi miljoonaa ihmistä.

 

- Mutta maani on unohdettu, Mukwege huokaa.

 

YK:n ihmisoikeuskomissaari on tosin laatinut Kongon tilanteesta kattavan ns. Mapping-raportin, joka julkaistiin vuonna 2010. Siinä mainitaan 617 rikostyyppiä ihmisyyttä vastaan.

 

- Ongelmana on, että raportti pölyttyy jossakin YK:n päämajan pöytälaatikossa. Yhtään sen suosituksista ei ole pantu täytäntöön, Mukwege harmittelee.

 

- Haluaisin pyytää suomalaisia muistamaan Kongon kansaa. Me kärsimme ja maailma on sulkenut silmänsä! Pyydämme teitä avaamaan silmänne, Mukwege vetosi Rakas Kongoni! -tilaisuudessa Helsingissä.

 

– Enää ei riitä, että teemme työtä leikkaussaleissa, meidän pitää saada äänemme kuulumaan koko maailmassa. Konfliktin syvimpiin syihin pitää puuttua, Mukwege julistaa.

 

Hän viittaa mm. maan mineraalirikkauksiin ja niihin liittyvään korruptioon ja rikollisketjuihin.

 

- On varmistettava, että mineraalien koko tuotantoketju on puhdas, hän muistuttaa ja kysyy: - Maksaako minun kansani jälleen maailman teknisen kehityksen hinnan kuten kävi kumin ja autonrenkaiden yhteydessä?

 

Vaikuttava persoona

 

Paljon on siis asiaa rauhannobelistilla. Tässä oli vain osa. Voit mm. lukea koko hänen Suomessa pitämänsä puheen oheisessa tiedostossa.

 

Pakko on todeta: vaikuttava persoonallisuus on tämä rauhannobelisti ja LCI:n Vuoden humanitäärisen palkinnon saaja!

 

Eikä hänen tehtävänsä ole vaaraton. Vuonna 2012 aseistettu mies otti Mukwegen perheen vangiksi ja tappoi henkivartijan. Edessä oli vajaan vuoden maanpako Belgiassa. Nyt Mukwege asuu perheineen Panzissa YK:n vartioimalla sairaala-alueella eikä hän voi liikkua ilman turvamiehiä.

 

Teksti: Thorleif Johansson


 

Dr. Denis Mukwegen viesti suomalaisille 

 

 

 

Dr. Denis Mukwege (64): MD, PhD ja naistentautien ja synnytysopin erikoislääkäri.

  • Euroopan parlamentin Saharov -ihmisoikeuspalkinto 2014
  • Soulin rauhanpalkinto 2016
  • Nobelin rauhanpalkinto 2018
  • LCI:n Vuoden 2019 Humanitäärinen palkinto.

 

Linkkejä

 

 

Puhe Nobel-palkinnon jakotilaisuudessa.

 

Denis Mukwege kertoo työstään ja Panzin sairaalan synnystä Microsoft-ohjelmistoyhtiön perustajalle Bill Gatesille.

 

 

LCI:n presidentti Gudrun Yngvadottir ojentaa Humanitaarisen palkinnon Dr. Mukwegelle Milanossa 9.7.2019.

 

Dr. Mukwegen Suomen vierailu mediassa

 

MTV:n uutiset

Nobelisti ylistää suomalaisia lähetyslentäjiä

 

Helsingin Sanomat

 

Iltalehti

 

Kirkko ja kaupunki

 

 

 

Dr. Mukwege kiertää ympäri maailmaa kertomassa naisten asemasta Kongossa. Tässä hän puhuu Haagissa Hollanissa marraskuussa 2018. Kuva: Mukwege Foundation / Jeppe Schilder.
Dr. Mukwege kiertää ympäri maailmaa kertomassa nai...
Kirurgikollegat Veikko Reinikainen ja Denis Mukwege sekä Panzin sairaalan henkilökunta tapasivat syyskuussa 2019 uudelleen sairaalan ensimmäisen asiakkaan Mapatanon. Reinikainen leikkasi hänet vanhassa huvilassa vuonna 1999 paikassa, johon perustettiin Panzin sairaala. Mapatano oli tuolloin vakavasti loukkaantunut väkivaltaisen raiskauksen uhrina, ja hänen selviämismahdollisuutensa eivät olleet suuret. Leikkausvälineet steriloitiin kattilassa keittämällä, kun muita sterilointivälineitä ei vielä ollut. Mapatano kertoi, että nyt hän kulkee nyt potilashuoneissa rohkaisemassa muita – ihmeitä tapahtuu ja toivoa on! Kuva: Fida / Hannu Happonen.
Kirurgikollegat Veikko Reinikainen ja Denis Mukweg...
Eläkkeellä olevat erikoissairaanhoitaja Mirja Reinikainen ja kirurgi Veikko Reinikainen vierailivat syyskuussa 2019 Kongon demokraattisessa tasavallassa hyvästellen ystäviä ja työtovereita työvuosiltaan. Mirja Reinikaisen muistelmateos Rakas Kongoni (Aikamedia Oy) ilmestyi 27.10.2019. Kuva: Fida / Hannu Happonen.
Eläkkeellä olevat erikoissairaanhoitaja Mirja Rein...
Dr. Mukwege ja hänen puolisonsa Madeleine saapuivat Malmin lentokentälle, jossa toimii mm. MAF (Mission Aviation Fellowship). Se on vuonna 1945 perustettu maailmanlaajuinen kristillinen järjestö, joka operoi pienlentokoneita kehitysmaissa alueilla, joissa etäisyydet ovat pitkiä, maantiet puuttuvat tai ne ovat vaikeakulkuisia ja turvattomia. Monet kehitysyhteistyö- ja lähetysjärjestöt sekä kansainväliset avustusjärjestöt kuten YK:n lastenapu, maailman ruokapankki ja terveysjärjestö WHO käyttävät MAF:n palveluita mm. terveydenhuollon ja perusopetuksen hankkeissa. Suomessa MAF kouluttaa lentäjiä Malmin lentoasemalla. Mukwege kertoi lähetyslentäjien pelastaneen hänen ja hänen perheensä hengen vuonna 1996 lennättämällä heidät turvaan taistelujen keskeltä. Suomen lähetyslentäjien toiminnanjohtaja Janne Ropponen luovutti Dr. Mukwegelle 10.000 dollaria tukemaan tämän työtä. – Varoja on tarkoitus käyttää raiskausten uhrien lentämiseksi hoitoon sekä Mukwegen tiimien lentämiseksi levottomuuksista ja huonoista tieyhteyksistä kärsivillä. Kuva: Thorleif Johansson.
Dr. Mukwege ja hänen puolisonsa Madeleine saapuiva...
Malmin lentoasemalla Dr. Denis Mukwege, hänen puolisonsa Madeleine sekä Mirja ja Veikko Reinikainen. Kuva: Thorleif Johansson.
Malmin lentoasemalla Dr. Denis Mukwege, hänen puol...
Dr. Mukwegen jo vuonna 2009 Panzissa tavannut ministeri Elisabeth Rehn osallistui mm. Rakas Kongoni! -tilaisuuteen. Kuva: Fida / Karvonen.
Dr. Mukwegen jo vuonna 2009 Panzissa tavannut mini...

Suomen Lions-liitto ry
Kirkonkyläntie 10
00700 Helsinki

Yhteystiedot