LION 3/21: Some lionstyössä voi olla hyvä renki tai huono isäntä
Järjestödigi-kartoitus selvittää vuosittain suomalaisten järjestöjen digitalisaation, digiosaamisen, viestinnän ja sosiaalisen median käytön tilaa. Vuoden aikana on tapahtunut muutosta niin järjestöjen asenteissa, osaamisessa kuin toiminnan järjestämisessä.
Viime syksynä kartoitus toteutettiin jo neljättä kertaa. Kyselyyn osallistui yli 500 järjestökentän toimijaa valtakunnalliselta, alue- ja paikallistasolta.
Kartoituksen mukaan vuonna 2019 vielä jarruteltiin digikehityksen kanssa, mutta vuosi 2020 ei jättänyt kenellekään epäselväksi digitalisaation merkitystä.
Miksi kartoitus tehtiin taas? Tekijät haluavat tarjota tietoa digiosaamisen tilasta, antaa mahdollisuuden järjestöille verrata omaa tilannettaan ja antaa konkreettisia vinkkejä järjestöjen tavoista toimia digimaailmassa.
Facebook-sivut ovat niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisella järjestötasolla eniten käytetty kanava. Valtakunnallisesti sitä käytti 86 prosenttia järjestöistä, alueellisella tasolla 68 prosenttia ja paikallisella 65 prosenttia.
Paikallisella ja alueellisella tasolla WhatsApp nousi toiselle sijalle yli 60 prosentissa järjestöistä ja Facebook-ryhmä kolmannelle sijalle, jota käyttää noin 50 prosenttia järjestöistä. Instagram oli neljännellä sijalla alueellisella ja paikallisella tasolla, jossa se on käytössä vajaalla puolella järjestöistä.
Valtakunnan tasolla Facebook-ryhmät olivat toiseksi suosituimpia, Twitter kolmanneksi suosituin ja Instagram neljänneksi suosituin somekanava. YouTube oli kaikilla tasoilla viidenneksi suosituin.
Tapahtumamarkkinointi lisääntynyt
Kartoituksessa kysyttiin myös syitä käyttää eri somekanavia. Tärkeimmäksi nousi tiedottaminen ja toiminnasta kertominen, toiseksi tärkeintä oli kohderyhmän tavoittaminen, kolmanneksi toiminnan, tapahtumien ja tuotteiden markkinointi, neljänneksi näkyvyyden ja tunnettuuden lisääminen ja viidenneksi tärkeintä jäsenhankinta.
Sosiaalisen median hyödyntäminen tapahtumamarkkinoinnissa on raportin mukaan noussut hurjasti parin viime vuoden aikana. Vuonna 2020 järjestöistä 76 prosenttia käytti somemarkkinointia, mikä on lähes nelinkertainen edelliseen mittaukseen verrattuna.
Valtakunnalliset järjestöt tekivät tapahtumamarkkinointia huomattavasti enemmän kuin alueelliset järjestöt ja paikalliset järjestöt alueellisia järjestöjä vähemmän.
Mahdollisuus ilmoittautua tapahtumiin verkossa on kasvanut järjestöissä merkittävästi vuodesta 2019. Vuonna 2019 tämän mahdollisti 56 prosenttia järjestöistä, vuonna 2020 vastaava luku oli 69 prosenttia. Yhteisöllistä työskentelyä tehdään somessa 60 prosenttia järjestöistä, kokouksia järjesti 70 prosenttia sekä verkkokoulutusta 44 prosenttia järjestöistä. Kertalahjoituksen tekemisen mahdollisti 9 prosenttia järjestöistä.
Näihin lukuihin verrattuna me leijonat olemme hyvässä vireessä. Tutkittua tietoa siitä, miten me hyödynnämme sisällöllisesti näitä median keinoja, ei kuitenkaan ole olemassa.
Vertailuna kerrottakoon, että verkkosivut ovat edelleen keskeinen viestinnän väline, joka on käytössä ulkoisessa viestinnässä 80 prosentilla kaiken kokoisista järjestöistä.
Digiosaaminen ei ole mikään erillinen osa tai tukiprosessi järjestötoiminnassa, vaan perustyötä ja kuuluu asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden laadukkaaseen palvelemiseen. Kaikki osaavat ja oppivat, jos asenne on kunnossa.
Tutkimuksessa todetaan, että yhteisöllinen tekeminen lisääntyy ja somessa tehdystä toiminnasta tulee järjestöissä vakio.
Lue lisää tutkimuksesta ja muusta mielenkiintoisesta järjestödigistä osoitteessa www.jarjestodigi.fi.
Ulla Karppinen, I-piirin viestintäjohtaja
Lue lisää tästä ja monesta muusta mielenkiintoisesta aiheesta LION-lehdestä 3/2021 osoitteesta www.lions.fi/lionlehti.