Blogi: Esimerkin voima vapaaehtoistoiminnassa ja johtamisessa

Esimerkin voima rakentaa luottamusta ja merkityksellisyyden tunnetta

Vapaaehtoistoiminnan elinvoima rakentuu ihmisistä, jotka antavat vastikkeetta aikaansa ja osaamistaan yhteiseksi hyväksi. Vapaaehtoisyhteisö tarvitsee suunnan, toimintatavat ja kulttuurin, jotka tuntuvat omilta ja oikeilta. Toiminnan kannalta keskeistä on tavoitteellinen johtaminen. Esimerkin voima hahmottuu juuri tässä: se muuttaa arvot ja muutoin puheeksi jäävät periaatteet näkyviksi teoiksi, jotka synnyttävät vapaaehtoisissa luottamusta, merkityksellisyyden tunnetta ja yhteisöllisyyttä. Kun johtaja kuuntelee, kunnioittaa ja kannustaa, hän rakentaa yhteisöä, joissa vapaaehtoiset kokevat olevansa arvostettuja.

Käytännönläheinen osallistuminen, ohjaus ja palautteenanto synnyttävät toimintamalleja, joita vapaaehtoiset omaksuvat. Kun johtaja toimii mukana tehtävissä ja antaa rakentavaa palautetta, syntyy selkeä ja turvallinen toimintaympäristö, jossa jokaisen rooli ja vastuu kirkastuvat. Vapaaehtoisten johtaminen näyttäytyy vuorovaikutuksena, jossa johtaja luo puitteet suunnalle ja rakenteelle, mutta osoittaa myös valmiutta oppia yhdessä muiden kanssa. Johtaminen, joka toteutuu arjen tasolla käytännön tekojen kautta, vahvistaa vapaaehtoisyhteisön yhtenäisyyttä ja auttaa vapaaehtoisia toimimaan omista motiiveistaan käsin ilman liiallista ulkoista valvontaa.

Vapaaehtoistoiminnan arjessa esimerkillisyys heijastuu motivaatioon ja pysyvyyteen olla mukana toiminnassa. Vapaaehtoiset kokevat toimintansa merkitykselliseksi, kun perustoiminnot on johdettu selkeästi ja tukea on saatavilla. Kun johtaja tekee näkyväksi sen, miten yhteiset tavoitteet kytkeytyvät käytännön tekemiseen, vapaaehtoinen ymmärtää, miksi oma panos on tärkeä. Tällainen ymmärrys syntyy usein esimerkin kautta: sitä, mitä johtaja tekee, pidetään viestinä siitä, mikä on tavoitteellista ja arvokasta. Vapaaehtoinen jaksaa ja haluaa jatkaa mukana myös silloin, kun voimavarat ovat niukat tai kun oman yhteisön (kuten klubin) ulkopuolelta tulevat uudet aloitteet hankkeet tuovat kuormitusta. On syytä muistaa, että johtamisen rakenteiden on kuitenkin oltava kunnossa.

Esimerkillä johtaminen luo motivaatio vahvistavaa toimintakulttuuria

Johtamisella on erityinen rooli toimintakulttuurin luomisessa. Tarkastelu vapaaehtoistyön johtajien rooleista ja tyyleistä korostaa, että esimerkin mukainen toiminta synnyttää yhteisiä käytäntöjä, jotka muuttuvat ajan myötä vakiintuneiksi. Tärkeää tässä on mentoroiva ote, jossa johtaja tukee osallisuutta ja osaamisen kehittymistä sekä auttaa vakiinnuttamaan toimintatapoja, joita vapaaehtoiset pitävät luonnollisina. Esimerkin voima toimii yhdenlaisena kulttuuriperintönä, joka siirtyy henkilöltä toiselle ja vahvistaa yksilöiden ja koko organisaation yhteistä käsitystä itsestään. Aina kuitenkin esiintyy haasteita, jotka liittyvät yksilön motivaatioon, luottamukseen ja viestintään. Nämä haasteet ovat ratkaistavissa, kun johtaja näyttää omalla toiminnallaan, että yhteiset tavoitteet ovat arjen valintoja, jotka kestävät tarkastelua myös paineen alla ja tilanteiden muuttuessa.

Motivaatio on yksilölähtöinen vapaaehtoistoiminnan sydän, ja sitä on tutkittu laajasti. Niin sanotun Volunteers Function Inventory (selittää vapaaehtoistyön motiiveja kuuden asian kautta: arvot ja halu auttaa, sosiaaliset motiivit, uran edistäminen, ymmärryksen lisääminen, itsetunnon vahvistaminen ja egon suojaaminen) -teorian pohjalta tehdyn kyselytutkimuksen johtopäätökset kertovat, että arvot, halu auttaa, ymmärryksen lisääminen, itsetunnon vahvistaminen ja sosiaaliset motiivit ohjaavat vahvasti osallistumista. Johtajan esimerkin on hyvä heijastella juuri näiden motiivien kanssa. Silloin johtaminen tekee näkyväksi, miten arvot kytkeytyvät tekoihin ja miten oppiminen sekä merkityksellisyyden kokemus syntyvät tekemisen kautta. Kun johtaja osoittaa teoillaan, että tehty työ on vaikuttavaa ja että yhdessä toimiminen avaa sekä uusia näkökulmia että sosiaalisia suhteita, vapaaehtoinen kokee oman panoksensa tärkeäksi ja löytää tekemiseen uutta energiaa.

Kansainvälinen kirjallisuus tuo lisävaloa siihen, miten johtamistyylit vaikuttavat vapaaehtoisiin. Tutkimus, joka yhdistää johtamistutkimuksen vapaaehtoismotivaation malleihin, osoittaa, että palveleva ja muutosta edistävä johtaminen sytyttää vapaaehtoisten motivaatiota. Kun johtaja toimii niin, että yksilön tarpeet huomioidaan, vastuu ja autonomia jaetaan ja vapaaehtoistyön merkitys tehdään näkyväksi, vapaaehtoinen kokee olonsa osalliseksi ja arvostetuksi. Tämä lisää sitoutumista sekä parantaa todennäköisyyttä, että vapaaehtoinen jatkaa pidempään ja kantaa vastuuta myös vaativissa tehtävissä. Samalla vahvistuu kyky kestää muutoksia ja ulkoisia paineita, koska yhteisö näkee, että johdon toiminta on linjassa julkilausuttujen asioiden kanssa.

Muutosta edistävä johtaminen, joka innostaa ja voimaannuttaa, parantaa vapaaehtoisten tyytyväisyyttä ja sitoutumista toimintaan ja tätä kautta muutokseen. Kun johtaja osoittaa suuntaa ja rakentaa luottamusta käytännön teoilla, vapaaehtoisten kokemus oman roolinsa tarkoituksesta ja merkityksestä syvenee. Tyytyväisyys heijastuu käytännössä siihen, miten paljon aikaa ja energiaa vapaaehtoiset ovat valmiita antamaan. Tämä näkyy vapaaehtoisten palvelujen laadussa, toimintakyvyssä ja lopulta myös esimerkiksi oman sidosryhmäsuhteissa. Arjen johtamiskäytännöt, joissa korostetaan vuoropuhelua, selkeyttä ja yhteisen olemassa olemisen tarkoituksen näkyväksi tekemistä, näyttävät lopulta muodostavan sillan yksilön motivaatiosta organisaation vaikuttavuuteen.

Esimerkin voima auttaa näyttämään suuntaa omilla teoilla

Esimerkkiä näyttävä vapaaehtoisjohtajuus nousee esiin esimerkiksi myös hallitustyössä. Vapaaehtoiset hallituksen jäsenet ja toimijat voivat kasvattaa ymmärrystä organisaation roolista yhteiskunnassa ja sitä kautta päätöksenteon rajoista. Tällainen kokemus lisää hallituksen kykyä tukea isommassa organisaatiossa johtoryhmiä, tehdä yhteistyötä ja nähdä laajempia kokonaisuuksia. Kun vapaaehtoinen toimii johtavassa roolissa ja näyttää, miten arvoihin tukeutuva päätöksenteko toteutuu käytännössä, syntyy laaja-alaista yhdessäoppimista, joka hyödyttää sekä yksilöä että organisaatiota. On hyvä huomata, että esimerkkinä toimiminen liittää johtajuuden osaksi yhteisöä, ei sen yläpuolelle. Tämä vahvistaa luottamusta ja vähentää jännitteitä. Kaikkien roolien ja vastuiden on myös syytä olla selkeitä ja läpinäkyviä.

Henkilökohtaiset näkökulmat ja kokemukset täydentävät tutkimustietoa. Kirjoitukset vapaaehtoisjohtajuuden vaikutuksista kuvaavat, miten johtajan toiminta on merkityksellistä oppimiselle, periksiantamattomuudelle ja yhteisöllisyydelle myös vaativissa tilanteissa. Usein näissä tilanteissa voi olla kovia paineita. Tällöin johtamisen esimerkin voima korostuu. Hyvänä ohjenuorana on, että pysytään rauhallisena, edetään askel kerrallaan ja osoitetaan, että jokaisen panos muuttuu lopulta yhteiseksi hyväksi. Tällainen johtajuus antaa vapaaehtoisille varmuutta kohdata haasteita, koska he näkevät, että johtaja tekee sen, mitä toivoo muidenkin tekevän.

Näytetään esimerkkiä, koska johtajuus alkaa meistä kaikista!

Esimerkin voima voidaan ajatella toimivan linssinä, jonka läpi vapaaehtoistoiminnan arvo, merkityksellisyys ja suunta tulevat käsin kosketeltaviksi. Se vaikuttaa motivaatioon, sitoutumiseen, oppimiseen ja vapaaehtoisyhteisön kykyyn kantaa vastuuta myös silloin, kun olosuhteet muuttuvat ja paineet kasvavat. Yhteisö vahvistuu, kun johtaja toimii yhteisten arvojen mukaisesti, kuuntelee ja rakentaa vuoropuhelua, osallistuu ja antaa palautetta, tekee tilaa autonomialle ja oppimiselle. Tällainen johtajuus luo luottamusta yhteiseen tulevaisuuteen teoilla, jotka toistuvat arjessa ja jotka vapaaehtoiset tunnistavat aidoiksi. Silloin vapaaehtoistoiminta kantaa, koska ihmiset näkevät, miten toiminta muuttuu vaikuttavaksi ja miten jokaisen oma panos kytkeytyy johdonmukaisesti yhteisiin tavoitteisiin.

Kuka tahansa voi olla johtaja omalla esimerkillään. Johtajuus ei aina vaadi titteliä tai virallista asemaa. Se voi syntyä teoista, jotka innostavat muita. Kun näytät omalla toiminnallasi, että arvot ja auttamisen halu muuttuvat todellisuudeksi, luot ympärillesi toimintakulttuuria, jossa luottamus yhteiseen tulevaisuuteen ja merkityksellisyyden tunne vahvistuvat. Aloita pienestä: kuuntele, kannusta ja osallistu. Jokainen esimerkkiä näyttävä askeleesi voi sytyttää kasvavaa ja leviävää kipinää muissa ja vahvistaa suomalaista lionstoimintaa olla merkityksellisin auttaja Suomessa.

Tässä muutama pohdintapähkinä.

• Tunnetko olevasi leijonana tai leona osa isompaa kokonaisuutta?
• Miten oma esimerkkisi on vaikuttanut muiden leijonien ja/tai leojen motivaatioon ja sitoutumiseen?
• Voiko esimerkkinä toimiminen olla yksi ratkaisevista tekijöistä lionstoiminnan kasvun ja tulevaisuuden kannalta?

PCC Mika Pirttivaara, GAT-aluejohtaja

Käytettyjä lähteitä:

Falck, E. (2020). Vapaaehtoisten johtaminen voittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa Tampereen yliopisto

Galindo, R. (2024). Transform Your Leadership Style to Improve Volunteer Satisfaction and Engagement. PeriscopeBPA.

Kiuru, M. (2022). Miksi tehdä vapaaehtoistyötä? : Vapaaehtoistyöntekijöiden motiivit VFI-teorian näkökulmasta. Tampereen yliopisto.

Kupila, M. (2020). Vapaaehtoistyön johtajat. Vaasan yliopisto.

Masaoka, J. (2025). When Can Volunteers Lead? Nonprofit Quarterly.

Ollonen, V. (2019). Dialogisuus vapaaehtoisjohtamisessa. Kuuntelu, Kannustus, Kunnioitus, Kiitos. Jyväskylän yliopisto.

Orslene, N. (2024). The Power of Volunteer Leadership: Impacting Life, Work, and Community.

Rieppola, E. (2020). Johtajuus vapaaehtoistoiminnassa ”Yhden ihmisen pitää olla se, joka kantaa vastuun siitä, että homma pyörii.” Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Suolaniemi, M. (2025). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen: Paikallisosaston voimavarat toiminnan johtamisessa. LAB-ammattikorkeakoulu.

Tsai, A. C. Y., Newstead, T., & Lewis, G. (2023). Leading Volunteer Motivation: How Leader Behaviour can Trigger and Fulfil Volunteers’ Motivations. Springer.