Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Lionit kukkaniityn herroina

Julkaistu: , Kategoria: Klubitarinoita

Meillä Akaassa on Suomen ja koko Euroopankin suurimmat kaupunkimehiläistarhaukset. Akaa on siis Suomen hunajapääkaupunki.

Ajattelimme klubissamme LC Toijala/Akaa, että nyt keksimme aktiviteetin, joka auttaa ja ilahduttaa paitsi kaupunkilaisia, niin se auttaa myös näitä kaupunkimme yli 20 miljoonaa mehiläistä. Siinäpä olisi piirikuvernöörikin ihmeissään tapahtuma-aktiviteettikirjaamisesta, kun vaikutus olisi yli 20 miljoonaan yksilöön. Voisi silläkin jo voittaa eräänlaisen vaikuttamispalkinnon.

Taustalla oli kuitenkin siis aidosti halu tuottaa kaupunkilaisille kauneutta, iloa ja hyvää mieltä yhden kaupunkimme ja toimialueemme sisääntuloväylän varteen. Tämä olisi osa myös Kulmat kuntoon -haastetta. Toisaalta tällä aktiviteetilla voisi auttaa myös Pelasta pörriäinen -kampanjaa. Varsin monitahoinen ja kaunis idea siis kukki keskuudessamme. Idean siemenestä sitten kylvämään ja toteuttamaan tuota aktiviteettia.

Klubistamme löytyy välineitä ja osaamista, on traktoria ja siihen liitettäviä laitteita. Käännettiin maata, muokattiin ja jyrsittiin. Toki ensin kysyttiin lupaa yksityiseltä maanomistajalta, että hänen maitaan saamme muokata ja kylvää. Ja sitten kukkakauppaan. Siemeniä säkillinen ja kylvämään. Ja odottamaan. Kesä oli aurinkoinen ja kuiva. Me kuitenkin toivoimme sadetta, kuin kastelukannusta. Kukkaniitty alkoi ensin hiljakseen itämään, vihertämään ja sitten se parhaimmillaan muuttui sinertäväksi kukka-aallokoksi. Lopulta niitty oli kuitenkin pelkää isoa vihreää lehteä. Ne värikkäät kukat joita toivoimme, eivät nousseet juuri ollenkaan. Kukkaniittymme näytti enemmän salaattipellolle kuin kukkaniitylle. Kuulemma liiankin ravintorikasta maata, siksi kukista vain lehdet kasvoivat. Toki niityllä lopulta nähtiin muulloinkin kuin juhannusyönä kukkia poimivia ihmisiä, mutta suuren suuria kimppuja he eivät ilokseen saaneet.

Emme halua kuitenkaan luovuttaa, vaan me haluamme haastaa itseämme ensi kevääseen ja kesään. Suunnitelmissa on jo niityn niittäminen ja siivoaminen. Tavallaan maan köyhdyttäminen. Vaikka se näin kirjoitettuna luettaakin huonolle. Ja sitten uutta muokkausta, kylvöä ja odotusta. Nähdään pääseekö klubimme lionit kukkaniityin herroiksi? Ja onko se lopulta niin, että sitä niittää, mitä kylvää?

LC Toijala/Akaa
psta
Anttijussi
presidentti