Arvostus omaa maata kohtaan kasvoi!

Muun kaltaisilla leireillä ja matkoilla olen ollut aikaisemminkin, mutta Lions:n kautta kerta oli ensimmäinen. Tämän mahdollisuuden kautta pääsin kokemaan paljon uusia ja hienoja juttuja, joita normaalisti turistina ei pääsisi kokemaan.

Meillä leiri alkoi isäntäperheviikolla, joka oli mielestäni jopa kaikkein kivoin osuus. Oli mielenkiintoista päästä osaksi normaalia arkea. Saksassa kesälomat eivät olleet vielä alkaneet, joten pääsin host-siskon mukaan kouluun ja toisena päivänä kanadalaisen Lions-nuoren kanssa esittelemään kotimaitamme paikallisen koulun englannin oppitunneille. Perhe asui lyhyen junamatkan päässä Berliinin keskustasta, ehdimme jo tämän viikon aikana tutustumaan nähtävyyksiin ja museoihin.

Parasta itse leirillä olivat muut nuoret, kahden viikon aikana meistä kehittyi tiivis porukka. Intensiivisten päivien tiimellyksessä oppi lyhyessäkin ajassa tuntemaan muut jo melko hyvin. Ohjelmaa oli meidän leirillä runsaasti ja sieltä voisi nostaa monta kohokohtaa. Omat lempparit olivat kuitenkin kokkausilta Ronald McDonald -talossa sairaiden lasten vanhemmille, päiväretki Poznaniin sekä pizzojen syöminen rannalla Warnemundessa. Lisäksi mieleen jäi hauskat kommellukset niin julkisia kulkuvälineitä käytettäessä kuin myöhäisten iltojen juttutuokiot.

Kysytyin kysymys läpi viikkojen koski suomalaisten onnellisuutta; ovatko suomalaiset oikeasti niin onnellisia mitä tulokset näyttävät? Alku leiristä kallistuin enemmänkin kantaan, että ei, ei me Suomessa olla mitenkään tavallista onnellisempia. Viikkojen kuluessa ja keskusteluiden syventyessä muutin mielipidettäni. Vaikka leirillä me nuoret Australiaa lukuunottamatta jokaisesta maanosasta olimme loppujen lopuksi melko samankaltaisia, on meillä suomalaisilla monta erityistä syytä onnellisuuteen. Opin entistä enemmän arvostamaan niin ilmaista koulutusta, luottamusta viranomaisiin ja toimivaan hallintoon sekä turvallista ilmapiiriä välillä pelottavaksi yltyvästä maailmantilanteesta huolimatta.

Voisikin todeta, että leiri opetti juuri sellaisia asioita, joita odotin ja toivoin. Suomeen palaa entistä enemmän omaa maata arvostava ja entistä enemmän vieraita kulttuureita kunnioittava nuori.