NSR-viikonloppu käynnistyi virtuaalisesti

Pohjoismainen lionien NSR-viikonloppu 2021 käynnistyi tänään 16.1. virtuaalisesti yli 400 osallistujan voimin. Ilmaiseen tapahtumaan oli mahdollista ilmoittautua myös Pohjoismaiden ulkopuolelta ja ilmoittautuneita olikin Pohjoismaiden lisäksi yli 20 eri maasta. 

 

Avajaistapahtuman ensimmäiset tervetulosanat lausui Suomen Lions-liiton hallituksen ja myös tämän kauden NSR:n CC-ryhmän puheenjohtaja Matti Reijonen.

 

Reijonen toivotti tervetulleeksi pohjoismaisten puheenjohtajien lisäksi LCIF:n puheenjohtajan, edellisen kansainvälisen presidentin Gudrun Yngvadotterin Islannista, joka vetää oman LCIF-työpajansa sunnuntaina.

 

− Viime vuosi on ollut poikkeuksellinen koronaepidemian vuoksi, emmekä ole voineet tehdä kaikkia normaaleja aktiviteettejamme, matkustaa ja tavata ihmisiä. Olemme kuitenkin pystyneet oppimaan uusia tapoja toimia ja järjestämään seminaareja, kokouksia ja jopa konsertteja etänä.

 

Reijonen kiitteli, että organisaatiokomitea on tehnyt erinomaista työtä valmistellessaan kokousta.

 

Organisaatiokomitean puheenjohtaja Antti Forsell tervehti osallistujia perheensä kanssa suomalaisesta lumimaisemasta. Forsell muistutti, että ulkoilu luonnossa on luksusta, joka ei ole kaikille itsestäänselvä mahdollisuus. Kokouksen teemaksikin on valittu luonto ja kestävä kehitys, jota tuodaan viikonloppuna esille monin tavoin. Teemaan johdattelee esimerkiksi yksi viikonlopun pääpuhujista ilmastonmuutos-teemalla. 

 

Tavoitteena on, että klubit, piirit ja liitot saisivat ideoita toimia kestävän kehyksen tavoitteiden mukaisesti aktiviteeteissaan. Forsell toivoi, että osallistujat oppisivat jotain uutta ja saisivat viikonlopusta ideoita mukaansa hyödynnettäväksi kotonaan.

 

Suomen kansallislaulun myötä siirryttiin tervehtimään pohjoismaisia NSR-maita virtuaalisen lippuseremonian myötä. 

 

Korona-aikana lionien työ on tärkeämpää kuin koskaan

 

Helsingin kaupunginvaltuutettu ja Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar muistutti puheenvuorossaan, että vapaaehtoistyö, jota lionit tekevät maailmanlaajuisesti, valtakunnallisesti ja paikallisesti on erittäin tärkeää.

 

− Kiitos kaikille teille, jotka annatte aikaanne ja vaivaanne tärkeän asian puolesta. Työ, mitä leijonat tekevät erityisesti lasten ja nuorten sekä vanhusten puolesta on erittäin lähellä sydäntäni. Korona-aikana työnne on tärkeämpää kuin koskaan. Ketään ei pitäisi jättää yksin. Jotkut meistä ovat haavoittuvaisempia kuin koskaan.

 

− Niin koronavirus kuin ilmastonmuutos ovat globaaleja ongelmia, jotka koskettava kaikkia kansakuntia. Oikeilla toimilla myös paikallisella tasolla voimme kuitenkin hidastaa ilmastonmuutosta. Helsinki haluaa olla kaupunkien kestävän kehityksen ratkaisuissa suunnannäyttäjä.

 

− Helsinki ottaa vakavasti vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tavoitteenamme on hiilineutraali Helsinki vuoteen 2035 mennessä. Helsinki on järjestänyt Helsinki Energy Challenge -haastekilpailun, jonka finaalissa on kymmenen eurooppalaista tiimiä satojen ehdotusten joukosta. Tavoitteena on pohtia ratkaisua Helsingin lämmityshaasteeseen.

 

Orkester Norden uniikki esimerkki pohjoismaisesta yhteistyöstä

 

Avajaisissa kuulimme myös Orkester Nordenin esitystä. Edellinen kansainvälinen presidentti Gudrun Yngvadottir muistutti tervehdyksessään, kuinka hienoa onkaan, että voimme kuulla omaa pohjoismaista sinfoniaorkesteriamme.

 

− Orkester Norden on uniikki esimerkki meidän pohjoismaisesta yhteistyöstä. Orkesteri muodostuu useiden eri soittimien kokoonpanosta ja jokainen niistä soittimista on tärkeä. Sinfoniaorkesteri on hyvä esimerkki tiimityöstä, yhteistyöstä, itsekurista, oppimisesta ja on siten kuin meidän lionsklubit. Erilaiset äänet klubeissa ovat tärkeitä.

 

Ynvadotterin mielestä tämän vuoden teema on hieno kohde, johon tähdätä. Puhdas luonto, vesi ja ilma ovat sellaisia, joihin olemme Pohjoismaissa tottuneet ja pidämme niitä itsestäänselvyyksinä. Nyt jos koskaan on tärkeää ryhtyä toimiin taataksemme nämä myös tuleville sukupolville.

 

Viikonloppua oli pystynyt käynnistelemään jo perjantaina osallistumalla ohjelmassa tarjottuihin mahdollisuuksiin kohdata samankaltaiset kiinnostuksen kohteet jakavia uusia leijonaystäviä monien mahdollisuuksien verkkoalustalla.

 

Helsingin kokousta on ollut järjestämässä järjestäjätiimi, jossa ovat mukana N-piiristä LC Helsinki/Finlandia ja B-piiristä LC Espoo/City sekä LC Helsinki/Timantit.

 

NSR järjestetään Suomessa joka viides vuosi Pohjoismaiden kiertojärjestyksen mukaisesti. Viimeisimpänä kokous on järjestetty Suomessa vuonna 2016 Rovaniemellä, 2011 Hyvinkäällä, 2006 Kuusamossa Rukalla, 2001 Maarianhaminassa ja 1996 Seinäjoella.

 

Avajaisia ja koko kokousta johdatteli virtuaalinen Finski-leijona. Viikonlopun ohjelmasisältö on osoitteessa .

 

Ohjelma käynnistyi vierailijaluennoitsijoilla

 

Suomen YK-liiton toimitusjohtaja Helena Laukko arvioi esityksessään Kestävät kehitystavoitteet ja Agenda 2030 yhteistyössä lionsklubien kanssa Agenda 2030:a sen 17 kehitystavoitteen edistymisen näkökulmasta. Hän selvitti mitä on tehtävä jäljellä olevan vuosikymmenen 2021-2030 aikana ja miksi meitä kaikkia tarvitaan Agenda 2030:n toteuttamiseen.

 

Agenda 2030 ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitetta tarjoavat yhteisen etenemissuunnitelman kaikille maailman maille kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi kaikille.

 

Kestävä kehitys on määritelty kehitykseksi, joka täyttää nykyajan tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien kykyä vastata omiin tarpeisiinsa. Kestävän kehityksen saavuttamiseksi on välttämätöntä yhdenmukaistaa kolme keskeistä tekijää: talouskasvu, sosiaalinen osallisuus ja ympäristönsuojelu.

 

Lion ja pääasiantuntija Teija Hammar Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:stä kuvasi esityksessään Sosiaalisen syrjäytymisen tilanne ja suuntaukset Suomessa sosiaalisen syrjäytymisen muotoja ja riskitekijöitä.

 

Esityksessä näytettiin tilastojen perusteella, kuinka yleistä sosiaalinen syrjäytyminen on tällä hetkellä ja mihin suuntaan kehitys etenee. Hammar esitteli myös jotain esimerkkejä sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi tehdyistä toimista.

 

Esityksen yhteydessä oli mahdollista esittää Hammarille kysymyksiä chatissa tai käydä keskustelua osallistujien kesken. Chatissa mietittiin muun muassa, että miten lionit voisivat auttaa siinä, että yhteiskunnasta syrjäytymistä saataisiin vähennettyä. Voisiko henkilökohtaisella tasolla tehdä jotain toimenpiteitä?

 

Keskusteluissa mietittiin, että pienetkin teot auttavat. Ja helpoin ja halvin tapa on kysyä toiselta kuinka voit ja tarjoutua kuuntelijaksi.

 

Klubeissa on mietitty miten avustaa apua tarvitsevia ja samalla pitää heidän henkilökohtaiset tiedot salassa. Yksi ratkaisu lioneille on tehdä yhteistyötä  kirkon sosiaalihuollon ja diakonian kanssa auttaen epäsuorasti.

 

Toisessa klubissa on pohdittu, että paikallinen klubi voisi järjestää vuosittaisen lasten päivän, jossa lapset voivat kokeilla erilaisia urheilulajeja ja harrastuksia ilmaiseksi. Lapset olisivat yhteydessä muihin ja saattaisivat löytää uusia kiinnostuksen kohteita ja ystäviä.

 

Toisaalla jaettiin idea klubista avustamassa lapsia ja nuoria koulun jälkeisellä toiminnalla, jossa lionit voisivat auttaa esimerkiksi kotitehtävissä ja maahanmuuttajataustaisia suomen kielessä.

 

Ilmastonmuutos haastaa

 

Tapahtuman pääpuhujana toimi Suomen ainoa ammattimainen löytöretkeilijä Patrick 'Pata' Degerman. Viimeisten 27 vuoden aikana Pata on tehnyt retkiä polaarialueille, vuoristoihin, viidakkoihin ja autioille saarille. Näiden retkikuntien aikana hän on kiivennyt yli 200 vuorelle. Ja nähnyt myös useita oikeita leijonia, jopa metrin päästä.

 

Pata on nähnyt ilmastonmuutoksen läheltä, ja tekee tiivistä yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa tässä asiassa. Vuosina 2006 ja 2020 Pata valittiin vuoden puhujaksi.

 

Suomalainen tutkimusmatkailija vei esityksessään innostavien kertomuksien kautta osallistujat matkalle ympäri maailmaa katsomaan, miten planeetallamme menee ja mitä voimme tehdä sen hyväksi.

 

Pata kertoi muun muassa jäätiköiden nopeasta sulamisesta, luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä ja sademetsien tuhoutumisesta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat maailmanlaajuisia ja ennennäkemättömiä laajuudeltaan elintarviketuotantoa uhkaavien säämuotojen muuttamisesta merenpinnan nousuun, mikä lisää katastrofaalisten tulvien riskiä.

 

Patan mukaan nopeimmin muutokset näkyvät arktisella alueella, varsinkin Grönlannissa.

 

Esitys kirvoitti aktiivisen keskustelun ja ideoinnin chatissa, jossa ihmeteltiin muun muassa sitä, eikö Patan mielestä ole turhauttavaa nähdä tuhon tapahtuvan niin nopeasti?

 

Patan mukaan onkin erittäin turhauttavaa, mutta hän uskoi, että kuka tahansa, joka olisi nähnyt samat asiat kuin hän, olisi barrikadeilla. Hän kuitenkin uskoi, että myös pienillä mailla kuten Suomella on mahdollisuuksia vaikuttaa. Jos alamme ajatella ja toimia kestävästi maana, vaikutus voi olla melko suuri.

 

Lauantaipäivän päätteeksi käynnistyi neuvoston kokouksen ensimmäinen päivä, jonka toinen osa käytiin sunnuntain päätteeksi. Sunnuntai aamupäivänä käytiin läpi kansainvälisten johtajien raportti ja sen jälkeen oli useampia päällekkäisiä Lions-työpajoja, joita saattoi seurata oman kiinnostuksensa mukaan esimerkiksi verkostoitumisesta, johtajuudesta, jäsenyydestä tai LCIF:n toiminnasta.

 

NRS:n neuvoston päätöksiä

 

Yhteispohjoismaisen neuvoston NSR:n kokous päätti Suomen ehdotuksesta, että Orkester Nordenin kautta pidennetään vuodella 31.12.2024 saakka.

 

Myös kaudella 2019-2021 NRS-koordinaattorina toimineelle PDG Björn Hägerstrandille Ahvenanmaalta myönnettiin jatkokausi 2021-2022 peruuntuneen kansainvälisen kokouksen vuoksi.

 

NSR:n neuvoston kokous päätti myös Suomen esityksestä vuosittain järjestettävästä yhteispohjoismaisesta nuorten diabetesleiristä, joka toteutettaisiin kussakin Pohjoismaassa rotaatioperiaatteella liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Suomi ottaa leirin ensimmäisen järjestämisvuoron.

 

Lisäksi NSR hyväksyi uudet säännöt ja ohjesäännöt.

 

 

POHJOISMAINEN YHTEISTYÖNEUVOSTO

• Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin lionien pohjoismaista yhteistyötä toteutetaan Pohjoismaisessa yhteistyöneuvostossa, NSR, Nordiska samarbetsrådet.

 

• Yhteistyöelin on perustettu vuonna 1962. Yhteistyöhön sisältyy palveluhankkeita, yhteisesiintymisiä ja hallintoa.

 

• NSR:n kokoukset pidetään vuorojärjestyksessä eri Pohjoismaissa. Ensi vuonna NRS-kokous järjestetään Islannissa.

 

• Puheenjohtajien kokouksissa puhetta johtaa kyseisen maan puheenjohtaja, joka on tällä kaudella CC Matti Reijonen Suomesta.



Suomen Lions-liitto ry
Kirkonkyläntie 10
00700 Helsinki

Yhteystiedot