Pienistä puroista kasvaa iso virta

Työtä puhtaiden vesien puolesta tekee Suomessa usea eri toimija, joiden kanssa leijonat toimivat yhteistyössä. John Nurmisen Säätiön hankkeissa on toteutettu konkreettisia toimia, joilla vähennetään Itämereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä. Merkittävimpiä ovat olleet Pietarin jätevesien puhdistus ja Laukaanjoen lannoitetehtaan päästöjen vähentäminen. Kuva: John Nurmisen säätiö

 

- kaikki teot puhtaiden vesien puolesta tarvitaan

 

Ilo puhtaista vesistä motivoi toimimaan Inkoossa ja Inarissa. 


Suomalaiset ovat ylpeitä puhtaista vesistään. Pienet ja suuret teot rannikolla ja sisämaassa ovat vuosien saatossa puhdistaneet järviä, vähentäneet merien kuormitusta ja tuoneet iloa rantojen asukkaille.

 

Leijonien vesiensuojelutoimet, joihin syksyllä käynnistynyt hanke Leijonat puhtaiden vesien puolesta kannustaa, liittyvät osaksi valtakunnallista vapaaehtoisen vesiensuojelun liikettä.

Paljon on jo saavutettu – lisää tekoja tarvitaan!

Särkikalan nuottaus puhdisti järven – alueen kunnat lähtivät tukemaan hoitoyhdistyksen työtä


Espoolaisen, LC Tapiolassa toimivan Esko Tikkasen maapaikalla Inkoossa vapaaehtoinen vesiensuojelu on näyttänyt voimansa jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Högbensjö-järven ranta-asukkaiden muodostama hoitoyhdistys huolestui rehevöittyvän järven tilasta 2000-luvun alussa. Sinileväesiintymät olivat kesäisin runsaita ja talvisin seurauksena oli happikatoa. Aikaisemmin hyvänä kalavetenä tunnettu vesistö menetti kuhakantansa ja särkikalasto voimistui. Runsas särkikalojen populaatio pöyhi järven pohjaa ja vapautti sinne kertynyttä fosforia, mikä pahensi leväkukintoja entisestään.

 

Asukasyhdistys tarttui toimeen ja aloitti ELY-keskuksen tukemana särkikalojen poiston nuottauksella. Nuottausta suoritettiin kahdesti vuodessa seitsemän vuoden ajan. Hoitoyhdistyksen väki oli mukana talkoissa kuljettamassa järvestä nostettua kalaa traktoreillaan. Tulokset olivat hyviä: järvestä nostettiin parhaimmillaan kahdeksan tonnia särkikalaa yhdessä päivässä. Särkipopulaatio saatiin poistettua järvestä lähes kokonaan, minkä jälkeen hoitoyhdistys istutti järveen onnistuneesti uuden kuhakannan.

 

- Leväkukinnot ovat pienentyneet selvästi vuosi vuodelta ja vesi puhdistunut, Esko Tikkanen kertoo.

 

- Järvi on samalla palautunut erittäin rikkaaksi kalastusjärveksi.

 

Lisäksi puhdistus tarkoittaa sitä, että meren rannan läheisyydessä sijaitsevan järven valumaojasta Itämereen kulkeutuva vesi on puhtaampaa.

 

- Rikka rokassahan tämä on, hyvin pieni pihaus Itämereen. Kuitenkin puhtaampi sellainen, Esko Tikkanen pohtii.  

 

Kalakannan uudistamisen jälkeen hoitoyhdistys on jatkanut järven rehevöitymisen ehkäisyä hakemalla ELY-keskukselta tukea kaislanpoistoon. Kaislaa poistetaan noin neljän vuoden ajan ajan niittokoneella. Tässä vaiheessa myös alueen kunnat Inkoo ja Raasepori lähtivät tukemaan hoitoyhdistyksen ansiokasta vesiensuojelutyötä. Hoitoyhdistys yhdessä kumppanien kanssa tukee lisäksi maanviljelijöitä rakentamaan niin kutsuttuja laskeutuma-altaita, joihin osa maanviljelyksessä syntyvästä fosforista ja ravinteista imeytyy. Tämä vähentää osaltaan vesistöjen kuormitusta.


Ainutlaatuinen Inarijärvi on koko alueen yhteinen silmäterä – leijonat haastettu mukaan

Inarilaisen korutaiteilija Inka Kangasniemen näkökulma puhtaaseen veteen liittyy pohjoisen ainutlaatuiseen luontoon, jota taiteilija hyödyntää myös omissa töissään. 

 

- Täällä Inarissa asumisessa ainutlaatuista on se, että meillä on puhtaat vedet. Voimme juoda vettä suoraan puroista ja järvistä, Kangasniemi kertoo.

 

-  Jokunen aika sitten olin mukana seurueessa, joka veneili Inarijärvellä. Söimme veneessä mansikoita ja joku kysyi venekuskilta, saako mansikankantoja heittää laidan yli veteen. Kuski sanoi, että veneen laidan yli ei heitätä veteen muuta kuin kalastusvälineitä - Inarijärvi on niin arvokas meille.

 

IInarijärveä suojelemaan on kehitetty erityinen rantojensuojeluohjelma, joka rajoittaa rantojen hakkuita ja rakentamista. Järven koillisosassa on lisäksi luonnon monimuotoisuutta suojeleva Natura 2000-alue.

 

Inari on Lapin alueen harvoja kuntia, joissa väkiluku ja matkailu kasvavat reipasta tahtia. Kasvu luo uudenlaisia paineita Inarijärvelle, joka on osa inarinsaamelaisten elävää kulttuuriperintöä.

 

- Matkailuelinkeinosta leipänsä saavat toimijat ovat jo aktivoituneet vesiensuojeluun. Nyt olisi aika yhteistuumin luoda pelisäännöt Inarijärven käytölle. Olisi luontevaa, että alueen leijonat olisivat mukana tässä työssä, Kangasniemi visioi. Hän itse on mukana paikallisessa yhdistystoiminnassa muotoilijoiden valtakunnallisen järjestön Ornamon Pohjois-Suomen edustajana.

 

- Haastan kaikki Inarissa liikkuvat suojelemaan vesistöjämme, jotta ne säilyvät puhtaina tulevillekin sukupolville. Ei heitetä veteen mitään, mikä ei sinne kuulu ja luodaan yhdessä selkeät pelisäännöt, joita matkailijoidenkin on helppo kunnioittaa!

 

Leijonat puhtaiden vesien puolesta -hanke käynnistyy lokakuun aikana. Hankkeessa järjestetään maailman ensimmäinen aktiviteettikilpailu ja -kiihdyttämö, jossa leijonat etsivät ratkaisuja vesien puhtauden parantamiseksi. Lisäksi järjestetään leijonien ympäristöpäivä ja tehdään oppilaitosyhteistyötä.

 

Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta ja se toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Lisäksi hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta.

 

 



Suomen Lions-liitto ry
Kirkonkyläntie 10
00700 Helsinki
010 501 4500

Yhteystiedot