LION 2/21: Kuulluksi tuleminen on mainio lähtökohta jäsenyydelle

Jyväskylän yliopistossa vastavalmistuneessa maisterintutkielmassa etsitään syitä, jotka vaikuttavat leotoimintaan sitoutumiseen ja toiminnassa jatkamiseen. Samalla saadaan vastauksia siihen, miten lionstoiminta vastaisi nykyistä paremmin nuorten jäsenten tarpeisiin.



Tutkimuksessa on haastateltu nykyisiä ja entisiä leoja viimeisen 10 vuoden ajalta. Heidän kokemuksensa leo- ja lionstoiminnasta auttavat ymmärtämään, miksi niin harva jatkaa lioniksi oman leouran päätyttyä.

 

Tutkielman on tehnyt viime kauden leopresidentti Kati Jaatinen Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella syksyllä 2020 otsikolla Miksi leijonat ovat harmaita? - Leojen kokemuksia leo- ja lionstoiminnasta.

 

Jaatisen oma leotausta on vaikuttanut vahvasti tutkimusaiheen valintaan, mutta myös ajatus siitä, että lionstoimintaa on tarpeen kehittää.

 

− Oli kyseessä mikä tahansa järjestö, sen tulee kehittyä yhteiskunnan mukana kyetäkseen vastaamaan jäsentensä tarpeisiin. Vaikka yksilökulttuuri on nykyaikana voimistunut, edelleen halutaan auttaa erilaisin tavoin pieninä ja suurina yhteisöinä.


"Vakiintuneiden käytäntöjen höllentäminen johtaa uusiin toimintatapoihin."

 

Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että vastaajat, joille lionstoiminnan käytänteet ja tavat ovat osin tuttuja, osallistuisivat todennäköisemmin toimintaan, joka on muodoltaan vähemmän sitovaa ja epäformaalimpaa sekä luonteeltaan nykyistä modernimpaa.

 

Lue lisää tästä ja muista mielenkiintoisista aiheista uusimmasta LION-lehdestä 2/2021 osoitteessa .



Suomen Lions-liitto ry
Kirkonkyläntie 10
00700 Helsinki

Yhteystiedot