Suomen Lions-liitto r.y:n ohjesäännön § 20 mukaan perheenjäsenten osallistuminen klubien palvelutoimintaan on lionstoimintaan kuuluvaa ja liiton organisaation puitteissa tapahtuvaa toimintaa. Tästä syystä meillä Suomessa puolisotoiminta onkin varsin vapaamuotoista, eräänlaista kerho- tai toimikuntatyöskentelyä, jonka tarkoituksena on lionsklubien sisäisen hengen lujittaminen ja kehittäminen sekä klubien ulkoisen toiminnan tukeminen ja sen kautta myös omakohtainen vaikuttaminen. Vapaata puolisotoimintaa eivät näin ollen koske yhdistyslain määräykset esim. omista säännöistä, vuosikokouksen pitämisestä tai kirjan- ja tilinpitovelvollisuudesta. Toisaalta kuitenkin sama laki asettaa myös tiettyjä rajoituksia esim. omien tilien, arpajaisten järjestämisen yms. suhteen, joten yhdistyslakiin on joka tapauksessa syytä tutustua. Oikea tapa onkin, että ladyjen aktiviteettirahat ovat omalla tilillään rekisteröityjen klubien tilinpidossa.

Tärkeätä on muistaa, että lionsjärjestön säännöt ja Lions­etiikka koskevat luonnollisesti kaikkea toimintaa, mikä tapahtuu Lions-sanan ja -käsitteen nimissä.

Varojen kerääminen

Useimmat aktiviteeteista ovat yhteisiä lionien kanssa. Omiakin aktiviteetteja voidaan järjestää. Päämäärät ovat yhteiset. Aktiviteeteista saadut varat tulee kirjata klubin aktiviteettikirjanpitoon ja ne tulee aina lyhentämättöminä luovuttaa avustustoimintaan. Varojenhankinta-aktiviteetteja voivat olla esimerkiksi

• erilaiset myyjäiset
• arpojen ja teatterilippujen myynti
• kahvikonsertit, iltamat, lastenjuhlat
• muotinäytökset, taidenäyttelyt

Lisäksi puolisot voivat järjestää yhteishengen aktiviteetteja, kuten esimerkiksi luontoretket, lauluillat, pikkujoulut yms. juhlat ja yhteiset ulkomaanmatkat.

Toimintatavoista

Olisi hyvä laatia syksyllä puolisoille oma toimintasuunnitelma. Sen ei tarvitse olla liiaksi sitova, mutta se antaa ryhtiä ja suunnitelmallisuutta työskentelyyn. Tärkeätä olisi saada kokousilloista kiinnostavia ja toiminnallisia. Mikäli kokouksessa ei ole käsiteltävänä tulevien aktiviteettien järjestelykysymyksiä tai jos aikaa jää yli, voidaan ohjelmaan ottaa erilaisia teemoja, joihin tutustutaan alustuksen pohjalta tai

• järjestetään tutustumisretkiä
• yhteiskokous naapuriklubien puolisoiden kanssa
• yhteiskokous lionien kanssa jne.

Kokoontumisista

Suosittu käytäntö on, että puolisot kokoontuvat säännöllisesti kerran kuukaudessa määräiltana, joka usein on muutamia päiviä lionien kokouksen jälkeen, jolloin tarpeellinen informaatio parhaiten tulee perille. On myös klubeja, joissa puolisot kokoontuvat silloin tällöin, aina tarpeen mukaan. Kokoontumispaikkoja ovat kodit, kerhotilat, seurakuntasalit ja ravintolat.

Puolisotoiminnan omat menot tulee aina kattaa omilla tuloilla. Esimerkiski omien kokousten tarjoilusta voidaan periä osanottajilta "kahviraha" tai "arpajaisraha" tms. Erittäin hyvä ajatus on yhteisen kokouksen pitäminen klubin lionien kanssa kerran tai pari toimintakaudessa, esim. syksyn ensimmäinen kokoontuminen, jossa voitaisiin yhdessä suunnitella tulevaa toimintaa. Ja toimintakauden päättyessä voidaan taas kokoontua yhdessä tarkastelemaan, mitä on saatu aikaan.