Lions-liitossa on keväällä ja kesällä tärkeitä kokouksia. Klubeissa pidetään vaalikokous ja piirissä sekä liitossa vuosikokous.

Liiton vuosikokouksessa valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja piirikuvernöörit, jotka ovat liiton ylimpiä luottamushenkilöitä. Vuosikokous päättää myös tulevasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä hyväksyy edellisen kauden tilinpäätöksen.

Liiton puheenjohtaja johtaa hallitusta sekä kuvernöörineuvostoa ja pääsihteeri koordinoi operatiivista toimintaa. Kuvernöörien muodostama kuvernöörineuvosto päättää toimialajohtajista ja työryhmien puheenjohtajista. Näin aina alemmalla tasolla on ylemmän tason luottamus.

Hallituksessa ja kuvernöörineuvostossa asiat esittelee puheenjohtaja pääsihteerin suorittaman valmistelun perusteella. Toki puheenjohtajakin osallistuu esityslistan valmisteluun, mutta päätökset tekee aina itse hallintoelin eli hallitus tai kuvernöörineuvosto.

Liiton toimistossa hallintorutiineja hoitaa 5 – 6 henkilön toimistohenkilökunta pääsihteerin johdolla. Suomi on selvästi Pohjoismaiden suurin lionsmaa ja neljänneksi suurin Euroopassa, joten liiton toimistossa tarvitaan riittävä määrä henkilöitä, jotta kukin tehtäväalue tulee hoidetuksi.

Aina silloin tällöin kuulee väitettävän, että liitossa on jokin pieni klikki, joka päättää asioista. Ehkä joskus tuntuu siltä, kun asiat sujuvat hyvin ja johdossa olevat ihmiset tuntevat hyvin toisensa. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä itse päätöksenteon kanssa. Liitossa toimii edustuksellinen demokratia ja asiat valmistellaan huolella. Liiton päättävien elinten tekemät päätökset perustuvat tosiasioihin ja asioiden tarkkaan harkintaan.

Otsikon kysymykseen kuka päättää liitossa on vain yksi oikea vastaus: klubien valtuutetut jäsenet vuosikokouksissa. Näin ollen on tärkeää, että piirien ja liiton vuosikokouksissa on edustus kaikista klubeista. Tärkeää on myös se, että klubeissa otetaan etukäteen kantaa kokouksissa esillä oleviin asioihin, jotta äänioikeutetut kokousedustajat voivat toimia sen mukaan.

Seppo Söderholm
puheenjohtaja

Muistatko, kun sinulta kysyttiin ensimmäisen kerran halukkuutta liittyä leijoniin? Kuka kysyi ja missä? Olitko otettu vai ajattelitko, että miten voisit kieltäytyä mahdollisimman kohteliaasti? Entä mitä muistat jäseneksi ottamistilaisuuden tunnelmasta ja presidentin puheesta? Oliko tilaisuus vaikuttava?

Huokailemme nykyisin paljonkin negatiivisen jäsenkehityksen vuoksi ja meitä kehotetaan pitämään erityisesti "perälauta kiinni". Korostetaan klubitoiminnan kehittämistä, antoisia ja viihtyisiä kuukausitapaamisia sekä konkreettista tekemistä ja tuloksia. Myös palvelua ja erityisesti uusien palvelumuotojen löytämistä tuodaan esille.

Kaikki edellä mainittu on tärkeää, mutta ennalta ehkäiseminen on aina tehokkaampaa ja järkevämpää kuin vahinkojen ja epäkohtien korjaaminen. Kevään tavanomaisesti vilkkaan jäsenhankintakauden lähestyessä kääntäkäämme siis katseemme lionsuran alkuun. Ei ole nimittäin aivan yhdentekevää, millaisen kuvan uuden jäsenen suosittaja tai kummi on jäsenehdokkaalle etukäteen klubista antanut.

On tarkkaan mietittävä paikka ja tilanne, missä ensimmäisen kerran mahdollinen jäsenyys otetaan ehdokkaan kanssa puheeksi. Kannattaa myös käydä vähintään kaksi-kolme kertaa syventävät kahdenkeskiset keskustelut, jotta jäsenyyttä harkitseva tietää, millaiseen järjestöön hän on liittymässä. On muistettava korostaa, että lionstoiminta on eräänlainen elämäntapa ja leijonan tulee pystyä olemaan julkileijona eli kantamaan lionsmerkkiä sekä arjessa että juhlassa.

Jäsenehdokkaalle on hyvä antaa keskustelujen jälkeen sopivan pitkä harkinta-aika. Ei ole myöskään pahitteeksi tutustuttaa häntä klubin jäseniin ennalta jossain sopivassa tilanteessa, vaikka kuukausitapaamisessa. Järjestön kansainvälisyys sekä puolison osallistumismahdollisuus on myös hyvä tuoda esille ja mikä tärkeintä, on muistettava kertoa Lions-periaatteista ja –tavoitteista. Odotamme jäseniltämme aktiivisuutta, pyyteettömyyttä, halua ottaa vastaan tarjotut tehtävät sekä omalta osaltaan kykyä ylläpitää hyvää klubihenkeä.

Jäseneksi ottamistilaisuuteen on tärkeää kutsua mukaan myös puolisot. Järjestelyt tulee tehdä huolella. On järjestettävä tila, jossa kaikki näkevät toisensa sekä sijoitettava uusi jäsen puolisoineen ja kummi kunniapaikalle presidentin lähelle. Tapahtumasta on syytä tehdä sopivan juhlava lionshuumoria unohtamatta, ja presidentin on syytä opetella jotain ulkoakin, ettei toimitus mene pelkäksi sisäluvuksi. Presidentin olisi lyhyessä puheessaan todettava uudelle tulokkaalle jotain henkilökohtaista ja mieleenpainuvaa. Kaikkein tärkeintä on korostaa lionslupausta ja kummin lupausta. Niissä nimittäin luvataan hyvin oleellisia ja tärkeitä asioita. Tapahtuman arvokkuutta lisää kaikkien seisominen toimituksen ajan ja sen kruunaa kynttilän sytyttäminen jäsenyyden merkiksi.

Uusien jäsenten rekrytointi on tärkeä asia, mutta ainakin yhtä tärkeää on yrittää estää jäsenten toiminnasta poistuminen. Arvostamme yhtä lailla sekä nykyisiä että uusia jäseniämme. Toiminta tarvitsee meitä kaikkia.

Seppo Söderholm
puheenjohtaja

Leijonia tavatessa kuulee kaikenlaista. Välillä tuntuu kuin jotkut klubit olisivat eri puolella kuin Suomen Lions- liitto ja kansainvälinen päämaja. Kuitenkin meitä kaikkia, niin vapaaehtoisia kuin palkollisiakin, yhdistävät samat periaatteet: palveluhalu, hyväntekeväisyystyö ja leijonahenki. Tärkeintä onkin, että olemme sisäistäneet lionismin perusajatuksen, vähempiosaisten pyyteettömän auttamisen ja epäitsekkään toiminnan, oman edun tavoittelun unohtaen.

Viime vuonna liitto kannusti klubeja osallistumaan taloudellisella panoksella muutamaan kotimaiseen ja kansainväliseen aktiviteettiin, kuten tuhkarokon rokotusohjelmaan, Haiti-talojen rahoittamiseen, Sri Lankan silmäsairaalan phacolaite-keräykseen, Suomi näkyviin –arpajaisiin ja joulukorttiaktiviteettiin, joista kaksi viimeistä kotimaisen nuorisotyön hyväksi. Vaikka tällaiset aktiviteetit saattavat joskus tuntua ylhäältä päin annettuina määräyksinä tai saneluna, niin meidän pitää muistaa, että niihin osallistuminen on aina vapaaehtoista. Tällaiset, joskus jopa lyhyelläkin varoitusajalla tulleet keräykset ovat osa palvelutyötämme, eivätkä useinkaan vaadi suurta panostusta. Suosittelenkin, että entistä enemmän tämäntyyppisissä tilanteissa harkittaisiin sitä, että kyseistä asiaa kannattavat jäsenet maksavat tukimaksun itse.

Minulla ja puolisollani Helenalla oli tammikuun lopussa tilaisuus vierailla Himoksella tutustumassa tämän vuoden elokuussa järjestettävän Leojen Eurooppa Foorumin 2013 esijärjestelyihin. Paikalla oli suomalaisten lisäksi kymmeniä nuoria ympäri Eurooppaa. Tuntui todella hienolta kokea leojen innostuneisuus sekä havaita suomalaisten leojen erinomainen järjestelykyky ja asialle omistautuminen. Leijonien antama henkinen ja taloudellinen tuki leoille on erittäin tärkeää. Leot ovat tärkeitä leijonille ja me leoille.

Leoja katsellessa tuli mieleeni eräässä klubissa äskettäin kuulemani pohdinta siitä, miksi nuorehkot, vasta klubiin liittyneet jäsenet eroavat vain hetken toimittuaan. Olisikohan tässä meillä itsetutkiskelun paikka? On ymmärrettävää, että liiton ja piirien ylimmissä johtotehtävissä on kokeneita seniorileijonia. Kokemus auttaa näkemään "metsän puilta" ja laivan komentosillalla pystyy valitsemaan parhaat reitit, mutta kaavoihin ei pidä kuitenkaan kangistua eikä paikalleen jämähtää. Liiton johto tarvitsee klubeja ja klubit johtoa. Nuorille, alle 45-vuotiaille, pitää antaa vastuuta ja tehtäviä, myös johtotehtäviä, aina kun mahdollista.

Viihtyvätkö nykyajan ihmiset hierarkkisessa organisaatiossa ja byrokraattisesti johdetuissa kuukausitapaamisissa, joissa kiistellään muun muassa sellaisista asioista kuin hyväksytäänkö klubiin myös naisia, järjestetäänkö muunkinlaisia tapaamisia kuin muodollisia kokouksia ja onko järkevää antaa avustusta ulkomaiden katastrofeihin, kun kotimaassakin on puutetta? Tällaisten pohdintojen seurauksena moni aktiivinen ja uusi leijona saattaa turhautua ja luopua lionsurastaan. Vaikka monissa klubeissa toiminta onkin jo uudistunutta ja nykyajan hengen mukaista, niin tällä hetkellä suomalaisessa lionstoiminnassa oleellisin asia on klubien toiminnan kehittäminen. Se tarvitsee nyt mielestäni päähuomion.

Nuorten toimintatavat ja tottumukset ovat erilaisia. He toimivat sujuvasti sosiaalisessa mediassa ja pitävät luontevasti skype-kokouksia. Monet järjestötkin ovat nykyisin Facebookissa. Me vanhemmatkin voimme oppia uusia asioita ja tapoja. Monet muutokset tuntuvat aluksi vastustettavilta, mutta niiden tapahduttua avautuu uusia mahdollisuuksia ja näköaloja. Järkevät muutokset tuovat vaihtelua ja tehokkuutta, helpottavat asioiden hoitoa ja piristävät vanhoja rutiineja – myös lionstoiminnassa.

Hyviin tuloksiin molemminpuolisella luottamuksella, kannustuksella ja toinen toistamme tukien!

Seppo Söderholm
puheenjohtaja

Silloin tällöin lionsklubien toiminnassa törmää järjestöelämässä melko yleiseen ilmiöön, jonkun jäsenen "korvaamattomuuteen". Tästä on monta esimerkkiä. Muutama vuosi sitten ollessani yhden klubin 40-vuotisjuhlassa kiinnitin huomiota, miten yksi klubin jäsen palkittiin monista ansioista. Tuntui kuin koko toiminta olisi pyörinyt tämän kokeneen jäsenen ympärillä. Ja mitä tapahtui kahden vuoden kuluttua: klubi lopetti toimintansa! Näin voi käydä, kun yhdelle kasautuu liikaa tehtäviä ja toiset passivoituvat, jäävät toimettomiksi, eivätkä sitoudu enää toimintaan. Lionstoiminta on yhteispeliä ja jokaisen jäsenen pitää tuntea itsensä tarpeelliseksi eli yhdessä olemme enemmän.

Kun klubiin tulee uusi jäsen, olisi hänet heti ohjattava toimintaan mukaan, jolloin hän sitoutuu ja pääsee sisään klubin toimintaan. Leijonalupauksessa luvataan ottaa vastaan tarjotut tehtävät ja osallistua aktiivisesti klubin kaikkeen toimintaan. Jos vastuutehtäviä tarjotaan vasta muutaman vuoden kuluttua, ei uusi jäsen tunne toimintaa mielekkääksi ja eroaa helposti. Kummilla on erityinen vastuu tutustuttaa uusi jäsen klubiin sekä klubilaisiin ja kannustaa aktiivisuuteen. Myös presidentin tulisi myötävaikuttaa tässä asiassa.

Lionsperiaatteisiin kuuluu edistää hyvää toveruutta ja toimia pyyteettömästä ilman oman edun tavoittelua. Näin ollen ei myöskään oman yrityksen tai työpaikan mainostaminen tai esille tuominen kuulu hyviin lionstapoihin.

Viime kauden kansainvälinen presidentti Wing-Kun Tam korosti sitä, että klubi on parhaimmillaan kuin suuri perhe, jossa jokaisesta perheenjäsenestä pidetään hyvää huolta. Jokaisella on paikkansa ja vahvuutensa. Klubin tulee hyödyntää kunkin jäsenen vahvuuksia ja tarjota hänelle sen mukaisesti tehtäviä.

Mikä saa jonkun jatkamaan vuosia ja jopa vuosikymmeniä lionstoiminnassa? Onko se palvelun tai auttamisen halu, halu toteuttaa itseään ja saada siitä tunnustusta, halu oppia uusia asioita ja kehittyä, halu tehdä käytännön palvelutyötä vai halu rentoutua hyvien ystävien seurassa? Ehkä kyse on näistä kaikista vaihtelevalla painotuksella. Näyttää siltä, että nykyisin ihmiset kaipaavat sopivaa vastapainoa kiireiselle käytännön työlle. Vuosien varrella saavutetut ystävyyssuhteet ja kuukausittaiset tapaamiset ystävien kanssa ovat monelle tärkeimpiä asioita klubitoiminnassa. Ihmiset hakevat toiminnasta sosiaalisuutta eli yhteyttä toisiin ihmisiin. Aidolla leijonalla on tietysti myös pyyteettömästi palveleva sydän..

Meidän pitää muistaa jakaa kaikille klubin jäsenille tasaisesti tehtäviä, pitää toiminta kiinnostavana ja sopivan rentona, etsiä uusia palvelumuotoja, järjestää vaihtelevia kuukausitapaamisia, seurata ajan ilmiöitä ja suoda jäsenistölle ennen kaikkea mahdollisuus tutustua toisiinsa ja vaihtaa keskenään kuulumisia. Aktiviteettien suunnittelu ja toteuttaminen sujuu siinä sivussa tuloksellisesti, kun ilmapiiri on hyvä.

Yhdessä eteenpäin!

Seppo Söderholm
puheenjohtaja

Oletko joskus pysähtynyt miettimään, kuinka upea arvopohja meillä leijonilla onkaan? Tiedätkö, millaisia asioita lionsetiikka sisältää, mitkä arvot ohjaavat suomalaista lionstoimintaa ja mitkä ovat klubisi arvot?

Sisäistetyt arvot ohjaavat päivittäistä toimintaamme, halusimme sitä tai emme. Viime kaudella Suomen noin 950 klubista 323 päivitti arvonsa ja Lions-liitto vahvisti suomalaisen lionstoiminnan arvoiksi:

• palveluhalun
• talkoohengen
• luotettavuuden
• paikallisuuden
• ihmisläheisyyden ja
• tavoitearvoksi kansainvälisyyden

We Serve – Me palvelemme on kansainvälisen järjestömme tunnuslause, ja tänä vuonna tuotamme palvellen hyvinvointia palvelun maailmassa. Emme maksa kenellekään palkkaa tehdystä työstä, jaamme vuosittaiset aktiviteettitulot lyhentämättöminä valitsemiimme kohteisiin, toimimme paikkakuntamme lähimmäisten auttamiseksi ja annamme apua kansainvälisiinkin kohteisiin. Lions Clubs International on maailman suurin palveluklubien järjestö, jonka humanitaarinen auttamistyö on tunnustettu kaikkialla maailmassa.

Leijonat haluavat edistää kansojen välistä yhteisymmärrystä ja yhteenkuuluvuutta, vaalia keskuudessaan hyvää ystävyyttä ja kanssakäymistä sekä lisätä järjestöön kuuluvien tietoisuutta omasta elinympäristöstään ja ajankohtaisista asioista. Uskonnollisista tai puoluepoliittisista asioista käytävää väittelyä vältetään. Lionstoiminta antaa mahdollisuuden kehittyä ihmisenä ja johtajana. Leijona on luotettava ja epäitsekäs. Ystävyys on leijonalle tavoite ja arvo sinänsä, ei keino saavuttaa taloudellista tai muuta henkilökohtaista hyötyä itselle tai esimerkiksi omalle yritykselle. Leijonat arvostavat isänmaataan ja sen säilyttämiseksi toimineita sekä auttavat ja tukevat apua tarvitsevia.

Jotta ihminen jaksaa olla mukana vapaaehtoistoiminnassa, on siitä myös itse saatava jotain. Kuukausittaisissa tapaamisissa on mahdollisuus toimia ja viettää aikaa ystävien kanssa mielenkiintoisten ja kehittävien asioiden parissa. Halutessaan voi saada hyvää johtamiskoulutusta, tutustua asuinalueensa, maamme eri osien ja muidenkin maiden ihmisiin ja mikä parasta saada hyvää mieltä yhdessä tekemisestä toisten parhaaksi.

Lionsklubi voi olla esimerkiksi vasta paikkakunnalle muuttaneelle oivallinen tapa tutustua ihmisiin ja verkostoitua. On eduksi, jos klubissa on sekä miehiä että naisia, nuoria ja vanhoja sekä eri ammatin ja erilaisen elämäntaustan omaavia. Erilaisuus on rikkautta.

Jatkakaamme matkaa palvelun maailmassa hyvässä seurassa!

Seppo Söderholm
puheenjohtaja

Liiton hallitus ja kuvernöörineuvosto ovat jatkaneet viime kaudella aloitettuja talouden sopeuttamistoimia sekä sääntöjen ja kokouskäytäntöjen uudistamista. Olemme tarkentaneet muun muassa ohjesääntöä ja matkustussääntöä sekä uudistaneet hallituksen ja kuvernöörineuvoston esityslistaa ja kokousrakennetta. Kokoukset ovat lyhentyneet ajallisesti, tiivistyneet ja monipuolistuneet. Hallitus on aloittanut iltakoulukäytännön. Myös klubien odotetaan uudistavan kuukausitapaamisiaan.

Hyväksytyt vuosikokousaloitteet on tällä kaudella pantu täytäntöön avoimuuden edistämisen, klubien verotuskäytäntöjen selventämisen ja ympäristönsuojelun tehostamisen osalta. Liiton tiedotusjohtaja osallistuu hallituksen kokouksiin. Lisäksi kaikki neljä toimialajohtajaa voivat osallistua läsnäolo- ja puheoikeudella kuvernöörineuvoston päätöskokouksiin. 

Jonkin verran on keskustelua herättänyt uusi KVN-kokousviikonlopun rakenne, joka muodostuu perjantain päätöskokouksesta, osallistujina vain kuvernöörineuvosto ja toimialajohtajat sekä lauantain avajaisjuhlasta, KVN-päätösinfosta, seminaarista ja iltajuhlasta. Tällä kaudella kokeiluluontoisesti aloitettu käytäntö antaa kuvernööripäivien osallistujille aiempaa paremmat mahdollisuudet kuulla ja keskustella liiton toiminnasta sekä syventyä ennalta määrättyihin aiheisiin, unohtamatta ajankohtaisia asioita.

On muistettava, että meillä on edustuksellinen demokratia, jossa jäsenistöä ja klubeja edustamaan on valittu sääntöjen määräämät päätöksentekoelimet. Ylin päätöksentekoelin vuosikokous on kaikille leijonille avoin, mutta äänioikeus on vain valtuutetuilla edustajilla. Kuvernöörineuvostoon kuuluvat vuosikokouksen valitsemat jäsenet ja liiton hallitukseen vuosikokouksen sekä kuvernöörineuvoston valitsemat jäsenet.

Vuosikokousrakenteen uudistamiseksi on perustettu työryhmä, jonka työn tuloksia hyödynnetään osittain jo Heinolan vuoden 2013 kokouksessa, mutta täysimääräisesti vasta Porin vuosikokouksessa vuonna 2014. Uudistukset tähtäävät entistä sujuvampaan kokouskäytäntöön ja monipuolisempaan sisältöön.

Edellä olen kertonut vain muutaman esimerkin tehdyistä uudistuksista, joita lionsperheessä on yleisesti toivottu. Jotta tulevaisuutemme olisi turvattu, tärkeintä eivät kuitenkaan ole tehdyt uudistukset, vaan ideoiva, eteenpäin katsova, tulevaisuuteen uskova, nuorekas ja ennakkoluuloton mieli.

Kanssanne matkalla kohti parempaa tulevaisuutta,

Seppo Söderholm
puheenjohtaja

Haluan lausua teille kiitokseni saamastani luottamuksesta. Olen saanut arvostetun ja vaikutusvaltaisen tehtävän, jonka pyrin hoitamaan parhaan kykyni mukaan. Toivon saavani teiltä arvoisat leijonat rakentavia ehdotuksia asioiden kehittämiseksi.

Nykyinen tasavallan presidenttimme Sauli Niinistö totesi taannoin, että tekevään sattuu Suomessa. Siitä huolimatta liittomme johto joutuu jatkamaan niiden välttämättömien talouden tasapainottamistoimien ja uudistusten tekemistä, joita aika nyt vaatii. Myös joidenkin toimintojen ja toimintatapojen uudistaminen on tarpeellista.

Ensi kaudella lionsliike korostaa koko maailmassa palvelua, niin myös Suomessa. Toivon, että sen lisäksi olemme entistä vahvemmin nuorten asialla, niin aktiviteettien kuin toimijoidenkin osalta. Antakaamme nuorimmille jäsenillemme mahdollisuus kantaa vastuuta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita ikärasismia, sillä me leijonat tarvitsemme kaiken ikäisiä ja kokeneita toimijoita.

Tulemme myös lisäämään viestintää ja avoimuutta sekä kehitämme julkisuuskuvaamme.

Toivon kaikille voimia ja palvelumieltä tässä hienossa harrastuksessamme.

Hyvät ystävät, kiitos vielä kerran – Yhdessä eteenpäin!

Seppo Söderholm
puheenjohtaja