Vapaaehtoistyö, hyväntekeväisyys ja rahankeräykset saavat ajoittain mediajulkisuutta. Yleensä silloin, kun jossain paljastuu väärinkäytöksiä. Perjantaina 7.10.11 käsiteltiin MTV 3:n Studio 55 ohjelmassa hyväntekeväisyyteen kerättävien varojen perille menemistä. Ohjelmassa ei mainittu leijonia, vaikka olemmekin suuri toimija vapaaehtoistyön sektorilla.

Samalla kun leijonat jäivät ulkopuolisiksi, jäi myös yksi vapaaehtoistyö käsittelemättä: hallinnon rahoitusmalli. Vapaaehtoistyö, jossa työn tekijät kustantavat hallinnon itse. Tästä on kysymys, kun Lions-toiminnassa korostamme hallintovarojen ja aktiviteettivarojen erillään pitämisen ehdottomuutta. Tästä on kysymys myös silloin, kun kansainvälisessä järjestössämme jatkuvasti korostetaan jäsenmäärän kasvattamisen ja nuorentamisen merkitystä. Tarvitsemme sydämiä tuntemaan, käsipareja tekemään ja jäsenmaksutuloja toiminnan rahoittamiseen sekä nyt että tulevaisuudessa.

Hyvä esimerkki edellä kuvatusta toiminnasta on leijonien toiminta kotimaassa paikallisen nuorison hyväksi sekä kansainvälisesti Sri Lankaan kohdistuva kehitysyhteistyömme. Kummilapsitoiminnassa kustannamme alakoululaisen koulunkäynnin 120 eurolla. Matkat nimettyjä lapsia tapaamaan maksaa jokainen matkustaja itse. Sri Lankassa asioita hoitavat paikalliset lionsklubit ja leijonat, joihin suomalaisilla on pitkäaikaiset ja läheiset suhteet sekä jatkuva yhteydenpito. Suomalaisten leijonien kummilapsia on Sri Lankassa n. 1800.

Toinen kehitysyhteistyön muoto Sri Lankaan on Suomen valtion kehitysyhteistyövarojen ohjaaminen silmäklinikan rakentamiseen yhteistyössä Sight First varoja hallinnoivan lionsklubien kansainvälisen säätiön LCIF:n kanssa. Tätä toimintaa tukee Suomessa suoraan perille menevästä kehitysyhteistyöstä kiinnostuneiden leijonien ja lionsklubien muodostama Sri Lankan Lions -ystävien seura. Seuran jäsenyys on mahdollista vaikka et olisi leijona. Silmäklinikan toiminta rahoitetaan aluksi suomalaisten sekä LCIF:n varoilla ja vaiheittain siirrytään tilanteeseen, jossa maksullisilla leikkauksilla katetaan hyväntekeväisyystyönä tehtävät maksuttomat toimenpiteet. Potilaat seulotaan ja kuljetetaan klinikalle paikallisten Lions-klubien toimesta.

Myös meillä leijonilla on varainhankinnasta kuluja. Esimerkiksi Punainen Sulka 2006 –keräyksessä syntyi kuluja myytävistä tuotteista (mm. taulut, kuutiot, pinssit, jne). Keräyksessä kulut olivat 22 % ja tuotot, jotka jaettiin sekä asiantuntijayhteisöille että keräykseen osallistuneiden Lions- klubien välityksellä paikallisiin kohteisiin, olivat 78 %. Sitä edeltävässä sulkakeräyksessä kulut olivat noin 10 %. Yhteiset keräyskampanjat ovat kuitenkin vain pieni murto-osa lionsklubien varainhankinnasta.

Lions-toiminnassa noudatetaan periaatetta hallintokulujen ja aktiviteettikulujen erillisyydestä. Suurelle yleisölle, jonka puoleen käännymme, lionstoiminta on yksi kokonaisuus. Klubien varainhankinta on arviolta n. 5 miljoonaa euroa vuosittain. Tämän varainhankinnan kannalta on tärkeää tuoda esille eri yhteyksissä lionstoiminnan perusideaa, että yleisöltä kerätyt varat käytetään nimettyihin kohteisiin ja hallinto maksetaan itse.

Suomen Lions-liiton toimesta pyrimme korostamaan myös julkisuudessa yli 25 000 jäsenen ja lähes 1000 lionsklubin toiminnan merkitystä ja luonnetta. Toivoisin jokaisen klubin omalta osaltaan tekevän toimintamme keskeisiä piirteitä tunnetuksi omilla paikkakunnillaan. Me palvelemme tavalla, jolla on paikallisesti ja kansainvälisesti suuri merkitys.

Heimo Potinkara
puheenjohtaja
Suomen Lions-liitto ry

Puu on ikivanha symboli, se kertoo elämästä, jatkuvuudesta ja kasvusta.

Suomessa on luonnostaan paljon metsää, se on ollut meille aina elinehto. Sanotaan, että Suomi elää metsästä ja puusta. Puu ja puusta jalostettavat tuotteet ovat edelleen yksi teollisuutemme ja vaurautemme tukijaloista. Puu ja metsä ovat myös osa suomalaista sielun maisemaa. Suomalainen rauhoittuu metsässä ja kokee olonsa siellä turvalliseksi.

Lionien maailmanlaajuinen kampanja on istuttaa miljoona puuta vuoden aikana. Se on alle yksi puu jäsentä kohti. Suomalaisesta näkökulmasta asialla on suuri symbolinen merkitys.

Ympäristöstä huolehtiminen kuuluu meille kaikille. Puiden ja metsien tila on olennainen osa sitä. Puut ovat planeettamme keuhkot, ne tuottavat meille ihmisille ja eläimille tärkeää happea ja samalla poistavat hiilidioksidia.

Luonnon tasapainon järkkyminen järkyttää myös ihmistä. Ilmastonmuutoksen seurauksena hurrikaanit ja muut luonnonmullistukset tuntuvat lisääntyvän kiihtyvällä vauhdilla. Viimeksi Irene-myrskyksi nimetty hurrikaani teki pahaa jälkeä USA:n itärannikolla. Meillä Suomessakin on muistissa esimerkiksi kesän 2010 myrskyt, joissa metsää tuhoutui valtavia määriä, arviolta noin kuusi miljoonaa kiintokuutiometriä.

Lions-järjestön kansainvälinen tavoite on siis erittäin ajankohtainen.

Lainaan YK alaisen hallitustenvälisen ilmastonmuutospanelin (IPCC) raporttia vuodelta 2007, jossa todetaan puiden merkityksestä luonnolle mm. seuraavaa: "Metsät varastoivat merkittävän osan ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä. Näin ne puskuroivat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua. Siksi metsät ovat merkittävässä asemassa myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Metsäiset elinympäristöt peittävät noin kolmanneksen maan maapinta-alasta. Sademetsissä elää kaksi kolmasosaa maailman eliölajeista, ja metsät kaikkialla maailmassa muodostavat elinympäristön monimuotoisille eliöyhteisöille. Metsät säätelevät paikallista ilmastoa ja vesitaloutta sekä tarjoavat monenlaisia elinkeinoja ja virkistysmahdollisuuksia ihmisille".

Syys- ja lokakuu ovat hyvää puiden istuttamisen aikaa. Me suomalaiset lionit hoidamme oman osuutemme. Ensi keväänä on sitten mukava seurata luonnon heräämistä ja vaalia istutustemme hyvää kasvua.

Heimo Potinkara
puheenjohtaja
Suomen Lions-liitto ry