Lionsklubin tärkein kiinnostuksen kohde on oma lähialue ja asuinyhteisö, joissa heikompiosaisia on paljon. Lionsklubien aktiviteetteja ovat mm. paikallisten lasten- ja vanhuskotien auttaminen, silakkamarkkinat, stipendien jako kouluissa, sotaveteraanien auttaminen, vanhusten kotien kunnostaminen. Lisää esimerkkejä klubien aktiviteetteja ja toimintaa löytyy klubien omilta kotisivuilta (kts. kohta Lions-klubit ja piirit). Nuorisovaihto-ohjelmamme (16 - 21 -vuotiaitten nuorten 3 - 6 viikon oleskelua kesäisin  leireillä tai isäntäperheissä) välityksellä lionsklubit lähettävät Suomesta ulkomaille ja vastaanottavat ulkomailta Suomeen noin 300 nuorta vuosittain. Joidenkin lionsklubien aktiviteetteina ovat myös nuorisoklubit, n k leoklubit, joihin jäseninä kuuluu 14 - 28 -vuotiaita nuoria, leoja.

Suomessa järjestetään aika ajoin valtakunnallisia kampanjoita. Tutuiksi yleisölle ovat jo tulleet punainen sulka -kampanjat, joita on toteutettu vuodesta 1972 noin 5 - 10 vuoden välein. Varoja on kerätty mm. syöpätyöhön, sotaveteraanien ja -invalidien, vammaisjärjestöjen ja vanhusten hyväksi. Seuraava Punainen Sulka -kampanja toteutetaan vuonna 2006, jonka tarkoituksena on kerätä varoja Suomen lasten ja nuorten paremman elämän puolesta.

Suomalaiset lionit osallistuvat eri aktiviteetteihin myös pohjoismaisella tasolla. Nordiska samarbetsrådet - NSR (Pohjoismaiden yhteistyöneuvosto) perustettiin jo vuonna 1952 pohjoismaiden lioneiden yhteistyöelimeksi. NSR:n puitteissa suomalaiset toteuttavat yhteispohjoismaisia aktiviteetteja, joista esimerkkeinä mainittakoon mm. lastensairaalan rakennuttaminen Friazinoon Moskovassa, sairaalan saneeraus ja katulapsikodin rakennuttaminen Daugavpilsissä, Latviassa, kuntoutuskeskuksen saneeraus Liettuassa ja nyt viimeksi vammaisten asuintalon rakentaminen Maarja-kylään Virossa.

Jäsenyys maailman suurimmassa palvelujärjestössä laajentaa vastuutamme myös maailmanlaajuisesti. Järjestön suuri palvelutehtävä on sokeiden ja näkövammaisten auttaminen (kaihileikkauksia, rokotusohjelmia jokisokeutta vastaan, silmäklinikkatoimintaa ja suuria näöntarkastusoperaatioita). Myös suomalaiset lionit ovat tukemassa näitä kansainvälisiä ohjelmia. Vuosina 2005 - 2008 lionit toteuttavat maailmanlaajuisesti näönsuojelukampanjaa Campaign SightFirst II, jonka tavoitteena on poistaa estettävissä oleva sokeus maailmasta.

Kirja "Leijonan jalanjälkiä - Puoli vuosisataa suomalaista lionstoimintaa"

Suomalaisen lionstoiminnan 50-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2000 julkaistiin FT Marja Kokon ja dosentti Heikki Rantatuvan kirjoittama kirja suomalaisesta lionstoiminnasta viiden vuosikymmenen ajalta. Kirjassa on paljon kuvia lionien ja lionsklubien toiminnasta ja jokaisesta luvusta löytyy lyhennelmä sekä ruotsiksi että englanniksi. 

Leijonan jalanjälkiä -kirja on tilattavissa Lions-liiton tarvikemyynnistä ja sen hinta on 23 €, johon lisätään toimituskulu sekä laskutuslisä.

Historiatietoja lyhyesti

Lions Clubs International -järjestön perusti amerikkalainen liikemies Melvin Jones 7.6.1917.

Suomeen lionsaatteen toi kanadan-suomalainen Arne Ritari, Suomen lionstoiminnan kummi. Lionstoiminta juurtui Suomeen lopullisesti, kun ensimmäinen lionsklubi LC Helsinki-Helsingfors perustettiin 14.8.1950.

1.4.2006 lionsjärjestössä on n. 1,32 miljoonaa jäsentä, jotka toimivat yli 45 000 lionsklubissa 197 maassa tai itsehallintoalueella.  Jäseninä on myös naisia (n. 17 %), jotka ovat voineet liittyä lionsklubeihin vuodesta 1987 alkaen.

Suomessa toimivia lionsklubeja on 949 ja jäseniä niissä n. 26 900. Miesklubeja on 777, yhteisklubeja (sekä mies- että naisjäseniä) on 64 ja naisklubeja 108. Leoklubeja Suomessa on 45 ja niissä jäseniä lähes 200.

"Suomalainen Lions-liike toimii eettisenä ja aktiivisena palvelu- ja auttamisjärjestönä. Se tukee yhteiskunnan kehittymistä yhteisvastuuseen kansalaisten hyvinvoinnista paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti."