Lions Klubi Viitasaari Porthan
Sivukartta Sijanti Palaute På Svenska In English
Hae palvelusta:
 Hae
Home / LC-Viitasaari/Porthan
Me Palvelemme  

HISTORIA/PORTHANIN POJAT

Internet ja tiedotustoimikunta
Pj Esa Kainulainen
Heikki Fredrikson
Markku Paananen
Timo Toiviainen
Jussi Kananen

- Vastaa klubin kotisivujen ylläpidosta ja päivittämisestä
- Kehittää klubin mahdollisia viestintävaihtoehtoja
- Vastaa klubin tiedottamisesta

Valikoituja otteita LC Viitasaari/Porthanin 20-vuotishistoriikista, jonka Markku Möttönen esitti vuosijuhlassa joulukuussa 1996. (Numero- ja asiatiedot ovat kyseiseltä ajankohdalta, ellei toisin mainittu)

Syksyllä 1976 joukko nuorehkoja viitasaarelaisia miehiä oli kyllästynyt kotitöihin ja mietti, miten livahtaa edes silloin tällöin keittiön ja olohuoneen ulkopuolelle jollakin edes hiukan uskottavalla tekosyyllä. Silloin kaksi hieman vanhempaa ja jo kaikissa liemissä keitettyä aviomiestä - nimet on syytä avoimesti kertoa- Mauri Puranen ja Atte Kaskari sanoivat, että perustakaa Leijona-klubi, niin mekin tuossa tilanteessa tehtiin. Nuorehkot miehet hieman nikottelivat, että miten semmonen klubi perustetaan. Mutta Atte ja Mauri ottivat oikein mafiosomaisen ilmeen ja sanoivat, että no problems, me olemme teidän kummisetiänne ja vihimme teidät veljeskunnan kaikkiin salaisuuksiin.

Ja niin 8. päivänä joulukuuta armon vuonna 1976 24 viitasaarelaista miestä perusti paikkakunnan toisen Lions-klubin. Meistä tuli suomalainen klubi numero 640 ja kansainvälinen klubi numero 4026 0331 81. Samalla meistä tuli Jerry Gottonin tapaan Gee-miehiä, kuulumme nimittäin Lions- piiriin 107 G. Ja klubin nimeksi valittiin LC Viitasaari Porthan. Monet varmaan luulevat, että nimellä haluttiin kunnioittaa viitasaarelaissyntyisen Henrik Gabriel Porthanin muistoa Suomen historian isänä. Todellisuudessa asia ei ollut ihan noin, veljet tunsivat kyllä kunnioitusta ja kateuttakin Henrik Gabrielia kohtaan, mutta siitä syystä, että tämä pystyi koko elämänsä pysyttelemään vapaana poikamiehenä. Toinen vielä tärkeämpi syy oli siinä, että Porthan perusti Turkuun Suomen historiaan merkittävästi vaikuttaneen Aurora-seuran eli Aamunkoiton seuran. Aamunkoiton veljetkin ottivat päämääräkseen, kun läksivät klubikokouksia iltahämärissä pitämään, tarkoitus olikin perustaa klubin sisälle oma Aurora-seura, mutta nimi ei mennyt yhdistysrekisterissä läpi, siksi tämän sisäisen seuran tai seurueen nimeksi valittiinkin Aamukoiton sijasta samaa tarkoittava “Retkusiipi”. Jäseniä on riittänyt kiitettävästi.

Klubi siis perustettiin suuren vapauden tunteen huumassa ja huuma sen kun jatkui. Kotiovesta ulos päästyään veljet ryntäilivät kuin keväiset vasikat pusikoissa ja pelloilla, leppää ja pajua kaatui rytinällä maahan, osa jätettiin lojumaan paikalleen, osasta veljet aivan kuin pikkupojat vuoleksivat vesureillaan parin metrin pituisia tikkuja ja tökkivät niitä sievään riviin teitten varsiin, Välillä revittiin koivuista oksat ja tehtiin niistä vastoja, välillä kumottiin sirpit kädessä ruispeltoa,tehtiin kuhilaita, puitiin riihtä, Välillä kärrättiin rekkakaupalla vanhoja sanomalehtiä purkutuomiolla olleista taloista.

107 G:n päämajassa pantiin merkille viitasaarelaisten miesten puskissa juoksentelu ja sanottiin, että kas, kas, miten palvelualttiita pojat ovat, ja niin hyvin sisäistäneet Lions-aatteen, niitä pitää palkita. Ja niin 107 G:n piirikokouksissa vierailleet veljet alkoivat kantaa tuliaisina kotiin pieniä leijonapatsaita ja muutaa tavaraa merkkinä siitä, että LC Viitasaari Porthan oli milloin lohkon paras, milloin piirin paras klubi. Näitä palkintoja niin klubille kuin klubin sihteereille tuli tosiaan alkuaikoina useita. Ja on piirin parhaan palkinto tullut klubillemme vielä 1990-luvullakin.

Mutta aika pian veljeskunta alkoi miettiä, että hikoilemisen vuoksiko tässä kalliita jäsenmaksuja maksetaan, hauskaahan tänne on tultu pitämään. Ja niin ryhdyttiin pitämään hauskaa ja kutsuttiin remmiin muitakin. Jo vajaa vuosi perustamiskokouksen jälkeen järjestettiin Ruuponsaaressa suuri syysnuotta, talo täyttyi paitsi omasta väestä myös suuresta yleisöjoukosta. Näitä syysnuottia, syysriehoja, sambakarnevaaleja, naamiaisia, nostalgiatanssiaisia jne. on sittemmin järjestetty joka vuosi ja menestys on aina ollut mahtava. Ensinnäkin rahaa on tullut rutosti ja toisekseen väkeä on ollut tungokseen asti, niin että alkuperäinen tarkoitus eli veljien oma hauskanpito alkoi kärsiä.

Piti miettiä, miten saisi väkeä vähemmäksi ja tilaa saisi raivatuksi, että raavaampikin pari mahtuisi kunnolla tanssimaan, ja vihdoin kesällä 1996 keksittiin, että järjestetäänpä tanssit taivasalla ja rankkasateessa. Tanssi- illaksi valittiin kesän sateisin lauantai, vettä tuli koko ajan kuin Esterin... korjaan vettä tuli koko ajan kuin aisaa, mutta eikös vain sinne sateeseenkin ilmestynyt pari sataa ulkopuolista juhlijaa.

Toinen merkittävä oivallus hauskanpidon lisäksi oli se, kun keksittiin, että miksi ihmeessä me aikuiset miehet täällä klubissa huhkimme ja teemme hullun lailla työtä, emmehän me tee kotonakaan. Kukas ne työt kotona tekee, no vaimoväki. Mutta tulevatko vaimot tämmöisiin töihin? Vaimot eivät varmasti tule, mutta kutsutaan ladyt - ulkomaan kieli puree. Ja ladythan tulivat.

Tulivat ja tekivät työt. Pitivät Savivuoren laskettelurinteellä kahviota, leipoivat Kinnulanmäellä leipää, koristelivat syysriehatilat, askartelivat naamiaisasuja, tekivät vanhainkotivierailuja - hyvät ladyt, ihan vakavasti: teidän tekemienne töiden lista on hyvin hyvin pitkä, se on loputon. Ja hyvin monet meidän veljiemme nimiin merkityistä aktiviteeteistakin ovat syntyneet teidän aloitteestanne - esimerkkinä vaikkapa pöytäkirjamerkintä LC Porthanin ladyjen ensimmäisestä varsinaisesta kokouksesta järjestäytymiskokouksen jälkeen , kesäkuulta 1977 . Pykälä 4. “ päätettiin järjestää syksyllä tanssiaiset, joissa myytäisiin arpoja. karnevaalihattuja tai kukkia.” Eli tuosta sai alkunsa yksi klubimme menetyksekäimpiä ja pitkäikäisimpiä aktiviteetteja,

Lyhyt poiminta LC Porthanin pitkäaikaisimmista aktiviteeteista - edellä jo mainittujen vesomisten ja juhlimisten lisäksi: Vanhusten palvelupäivä vanhainkodilla, Kehitysvammaisten talviurheilupäivä Lummeniemessä, Ääniseudun luku näkövammaisia varten, nuorisdiscojen järjestysmiestoiminta, kynttilöiden sytytys sankarihaudoille jouluna tai niin kuin eilen itsenäisyyspäivänä, kaksi suurta sulka-aktiviteettia, Wilma-markkinat jne, jne. Nuorisotoiminnasta haluan erikseen nostaa esille kaksi asiaa, Vuodesta 1980 lähtien olemme lähettäneet 17 viitasaarelaista nuorta maailmalle Lions-liikkeen nuorisovaihdon puitteissa, Ja aivan alusta alkaen olemme lahjoittaneet joka kevät kaksi stipendiä Viitasaaren lukion uusille ylioppilaille.

Juhlimiset, vesomiset, markkinat ovat tuoneet meille rahaa. Siitä on jotenkin pitänyt päästä eroon. Lions-klubi on palvelujärjestö. Me palvelemme kahdella tavalla - joko palveluaktiviteetteja tekemällä - esimerkkinä vaikkapa Ääniseudun lukeminen tai sitten rahaa keräämällä ja sitä jakamalla Selvää rahaa olemme jakaneet erilaisina avustuksina vuosina 1977-96, juhlavuoden jako mukaanlukien noin 270.000 markkaa, jos tuo 20 vuoden aikana jaettu rahapotti indeksoitaisiin nykyrahaksi, niin summa lähentelisi kolmea sataa tuhatta.

Oman klubimme ulkopuoliseen Lions-toimintaan olemme osallistuneet ensinnäkin tietenkin siten, että kummiklubimme LC Viitasaaren kanssa meillä on ollut monia yhteisiä aktiviteetteja ja myös monia yhteisiä juhlia, kilpailuja ja muita vapaa-ajan rientoja. Historiamme alkuvuosina klubi osallistui menestyksellisesti Leijonien lentopalloturnauksiin, voitimme sekä lohkon että alueen mestaruuksia, pääsimme palkinnoille piirin kisoissa ja saimme pistesijan myös SM-turnauksessa. Myöhemmin veljet ovat osallistuneet innokkaasti valtakunnallisiin pilkkikisoihin. Klubimme järjesti koko Lions liiton mestaruuskisat lentopallossa vuonna 1978 ja pilkkimisessä 1981. Lions-liikkeen organisaatiossa kolme klubimme veljeä on toiminut alueen puheenjohtajana, viisi veljeä lohkon puheenjohtajana.

LC Viitasaari Porthanin perusti 24 veljeä 20 vuotta sitten. Vuosina 1976-1996 klubimme jäseninä on ollut yhteensä 86 veljeä - kuka pitemmän, kuka lyhyemmän aikaa. Ladyja on ollut suurinpiirtein yhtä paljon - veljesjoukossa on tainnut aikojen saatossa olla pari veljeä, jotka vaalivat Henrik Gabriel Porthanin muistoa kirjaimellisesti ja pysyttelivät poikamiehinä. Mutta vastaavasti, joillakin veljillä on sitten matkan varrella erinäisten vaihdosten vuoksi ollut ladyja useampiakin, eli ladyjen loppusumma taitaa olla tarkalleen sama kuin veljestilastossa,

Klubissa on ollut jäseniä kaikkiaan 88 (tilanne 1.1.1999), kuusi veljeä olemme saattaneet viimeiselle matkalleen, 23 veljeä on eronnut paikkakunnalta poismuuton vuoksi, 25 on eronnut muista syistä.

Lions Club Viitasaari Porthan

TakaisinYlös