Lions Club Viiala

MUISTELMIA 45-VUOTISELTA TAIPALEELTA 1962 - 2007
Olli Huikuri/Ilmari Seppälä

 

YLEISTÄ

Yli neljäkymmentäviisi vuotta sitten viisi viialalaista leijonaveljeä, jotka sillä hetkellä kuuluivat Toijalan leijoniin, saivat ajatuksen oman klubin perustamisesta Viialaan. Alkuvalmistelujen jälkeen 04.05.1962 viisitoista asiasta kiinnostunutta viialalaista mieshenkilöä kokoontui Viialan Seurahuoneelle perustavaan kokoukseen. Mukana olivat myös silloinen piirikuvernööri Mauri Nieminen ja kummiklubimme LC-Toijalan presidentti Pentti Mäkipää. Kokouksen päätöksellä syntyi Viialan Lions-klubi. Noista viidestätoista perustajajäsenestä ei klubiimme kuulu enää ketään. Suurin osa on poistunut tästä elämästä ja harvat elossa olevat eivät asu enää Viialassa.

 

Vaaditut 15 perustajajäsentä olivat:


Ankio Hans
Ankio Risto
Herkkola Lauri
Hirvelä Erkki
Hytönen Pentti
Kari Keijo
Kokko Pentti
Kujala Lauri
Kuusisto Uuno
Meurman Arvi
Mustakallio Antti
Palmu Seppo
Sillman Osmo
Taina Veijo
Tuominen Viljo


Jäsenmäärä, joka alkuun oli viisitoista, kohosi ensimmäisen vuosikymmenen aikana lähelle kolmeakymmentä, nousi joskus myöhemmin lähelle neljääkymmentäkin ja on näyttänyt asettuvan  kolmenkymmenen seutuville, tämänhetkisen lukumäärän ollessa 29 leijonaa. On selvää, että neljäkymmentäviisi vuotta on myös muuttanut klubiamme. Poisjääntejä on tapahtunut. Tavallisimpia syitä poisjäänteihin klubitoiminnastamme ovat olleet ikääntyminen, paikkakunnalta poismuutto, kiinnostuksen hiipuminen lions-toimintaan ja valitettavat kuolemantapaukset. Nykyinen työelämän kiireisyys  ja kaikenlaisten muitten harrastusten aiheuttama ajanpuute on osaltaan ollut syynä luopumisiin.

Perustamistilaisuudessa päätettiin klubikokouksen pitopäiväksi kunkin kuukauden kolmas maanantai kesäkuukausia lukuunottamatta. Päätös osoittautui hyväksi, koska näin on edelleenkin.

Alkuun klubihallitus kokoontui tuntia ennen varsinaista klubikokousta, mutta tämä osoittautui asioiden valmistelun kannalta liian lyhyeksi ajaksi. Tehtiin päätös, jolla hallituksen kokousajankohdaksi tuli joku muu päivä kuin klubikokouksen varsinainen pitopäivä. Nykykäytännössä hallitus kokoontuu maanantaisin viikkoa ennen varsinaista klubikokousta.

Presidenttejä klubillamme on 45 vuoden aikana ollut 45 ja sen verran tuulinen paikka se on ollut, että kukin vuorollaan on tätä virkaa hoitanut vain kerran. Nyttemmin on aiemmin mainitun toimintainnostuksen ? puutteen vuoksi alkamassa toinen kierros presidenttiputkessa. Aikaisemmin myös muut hallitusvirat olivat klubissamme vuoden pestejä. Nyt on ”vakiintunut” käytäntö, että esim. rahastonhoitajan tehtävää hoidetaan kaksi kautta peräkkäin.

 

Klubin presidentit 1962—2007:


1962-63        Arvi Meurman

1963-64        Pentti Hytönen

1964-65        Erkki Hirvelä

1965-66        Keijo Kari

1966-67        Into Koskinen

1967-68        Hans Ankio

1968-69        Aake Piirto

1969-70        Björn Krook

1970-71        Raimo Myllylä

1971-72        Lauri Keskinen

1972-73        Viljo Tuominen

1973-74        Pentti Harju

1974-75        Pentti Perttula

1975-76        Uuno Kuusisto

1976-77        Usko Uotila

1977-78        Aaro Mustila

1978-79        Erik Kolkka

1979-80        Olli Huikuri

1980-81        Eero Jarmas

1981-82        Pekka Heinonen

1982-83        Aarne Mäkelä
1983-84        Pekka Lehtinen
1984-85        Esko Kokko
1985-86        Matti Jussila
1986-87        Vilho Mäntynen
1987-88        Markku Lemström
1988-89        Erkki Ussa
1989-90        Risto Ihamäki
1990-91        Heikki Halme
1991-92        Matti Kaaja
1992-93        Hannu Oinas
1993-94        Tuomo Heinonen
1994-95        Juhani Nenonen
1995-96        Pertti Paavola
1996-97        Heikki Paananen
1997-98        Reino Niittymäki
1998-99        Markku Anttila
1999-00        Esa Maaniitty
2000-01        Seppo Poutala

2001-02        Ville Tipuri

2002-03        Ilmari Seppälä

2003-04        Rauli Salin

2004-05        Simo Siipola

2005-06        Jouko Rytkönen

2006-07        Orvo Jääskeläinen

 

Lions-luottamustehtäviä oman klubimme ulkopuolella ovat ainakin olleet toimimiset lohkon puheenjohtajina, varapiirikuvernööreinä, alueenpuheenjohtajana, piirin tilintarkastajana ja piirihallituksen jäsenenä. Monet veljet klubistamme ovat näissä hommissa toimineet menestyksellisesti.

 

Seuraavat veljet ovat toimineet luottamustehtävissä Lions—piiri 107 E:ssä
sekä lohkon puitteissa:
Erkki Hirvelä lohkon puheenjohtajana 1969-70
Björn Krook                       lohkon puheenjohtajana 1972-73
                                            piirin varakuvernöörinä 1974-75
Aaro Mustila                       piirin tilintarkastajana 1977-78
Raimo Myllylä                      lohkon puheenjohtajana 1977-78
                                            piirin varakuvernöörinä 1979-80
                                            piirihallituksen jäsenenä

                                            (nuorisovaihtotoimikunnan puheenjohtaja) 1991-95

Olli Huikuri                           lohkon puheenjohtajana 1983-84
Pekka Heinonen                   lohkon puheenjohtajana 1992-93
                                            alueen puheenjohtajana 1995-96
                                            piirihallituksen jäsenenä vastuualueenaan Leotoiminta 1996-97

Rauli Salin                            lohkon puheenjohtajana 2004-05


 

KOKOUKSET

Klubin alkutaipaleella toimintavuosi aloitettiin yhteiskokouksena ladyjen kanssa joko Arajärven majalla tai Kumpulassa. 70-luvulla tästä tavasta luovuttiin ja päätettiin viettää yhteiskokous tammikuussa ja aloittaa toimintavuosi epävirallisesti jo elokuussa lions-perheiden yhteiskokoontumisella vapaa-ajan merkeissä ja näin toimitaan edelleenkin. Kauden aloitus- ja päätöskokouksia on pidetty vaihtelevasti. On oltu Koskelassa, Seitsemisen kansallispuistossa, Nypyssä, Palokärjessä ja Koiramäen talossa Punkalaitumella. Presidentin vitjoja on vaihdettu Tartossa puistossa, Tipurinnokassa,  Latviassa bussimatkalla ja Panssarimuseossa.

Kokouksissa varsinaisten lions-asioiden käsittelyn jälkeen on kukin veli vuorollaan pitänyt esitelmän tai hankkinut ”puolestapuhujan” tätä tekemään eli esitelmöimään aiheesta, jonka uskoo kiinnostavan kokousväkeä. Myös veljen järjestämä vierailu tehdas- tai liikelaitokseen tai muuhun kiinnostavaan paikkaan on kuitannut kokousesitelmän. Klubivierailuja toisissa klubeissa ovat monet veljistämme harrastaneet kotimaan lisäksi jopa ulkomailla. Samoin leijonia toisista klubeista on kokouksissamme vieraillut. Kokouspaikkoina ovat olleet Viialan Seurahuone, Mottala ja nyt Lounasravintola Patari. Hallituksen kokoukset on viime vuosina pidetty pääsääntöisesti Hirvialhon koululla.

Kokousten läsnäoloprosentti on joitain poikkeuksia lukuunottamatta pysytellyt 90 – 100 välillä.

 

AKTIVITEETIT

Lionismin tärkeimpiä tai voitanee kai sanoa tärkein toimintamuoto ovat erilaiset aktiviteetit eli varojen hankkiminen avustustoimintaan sekä löytää ja avustaa sen tarpeessa olevia.

Kaksi tärkeintä niistä ovat varainkeruuaktiviteetit ja palveluaktiviteetit.

Varainkeruuaktiviteetit ovat siis aktiviteettejä, joilla klubi hankkii varoja jakaakseen ne myöhemmin avustettaville. 45 vuoden aikana on klubi toteuttanut monenlaisia varainkeruuaktiviteettejä. Vapputavarat, linnunpöntöt, lyhteet, makkarat, jätkänkynttilät, hevosenpaska jne. ovat olleet myyntiartikkeleitamme. Olemme kasvattaneet perunaa, istuttaneet metsää ja keränneet hakkuujätettä, olemme julkaisseet puhelin-, lääkäri- ja palveluhakemistoja, arvuuttaneet itsenäisyyspäivän säätä tai Tarpianjoen jäätymistä. Olemme myöskin järjestäneet elokuvaesityksiä, kirkkokonsertteja, kavalkaaditanssiaisia, muotinäytöksiä, joista kaksi viimeksi mainittua eivät ilman ladyjemme vahvaa apua olisi koskaan onnistuneet. Mainostarrat autoissamme, järjestetyt Lions-liiton tennis- ja ampumakisat, mutteritalkoot, tehdaslaitoksen ikkunanpesu, siivous sekä muuttoapu ovat myös kartuttaneet aktiviteettitiliämme. Bingoa kinkulla tai ilman olemme myös joskus kokeilleet. Nyt jo perinteiseksi luokiteltava Vanhaa Viialaa -aiheinen seinäkalenteri (Kotiseutukalenteri) toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2001. Viime syksynä oikaisimme hautakiviä hautausmaalla seurakunnan pyynnöstä.

Avustuskohteita olemme löytäneet riittämiin jopa siinä määrin, että rahastonhoitaja on joskus osoittanut huolensa, syystä kyllä, aktiviteettitilin riittävyydestä päätettyihin avustuksiin. Aina kuitenkin on selvitty. Viime vuosina rahatilanne on ollutkin kohtuullinen, kiitos Viiala-kalenterin. Avustukset ovat pääosin suuntautuneet Viialaan omalle paikkakunnallemme kuten seuraava ehkä hieman epätäydellinen luettelo osoittaa :

Valtakunnallisiin tai pohjoismaisiin varainkeruuaktiviteettihin, jotka ovat kulkeneet Punainen Sulka tai Punainen Sydän -nimisinä, olemme menestyksekkäästi ottaneet osaa. Nämä keräyksethän on toteutettu vuosina 1972, 1975, 1984, 1990 ja 1999, 2006-2007. Jokainen näistä suuraktiviteetteistä on suuruudeltaan ollut tuhansia euroja. Konkreettisena hyötynä näistä keräyksistä on Viialassa pystytty korjaamaan erään vanhuksen kodin kuisti ja remontoitu erään sotaveteraanin koti sekä avustamaan vanhainkotia AV-laitteiden hankinnassa. Viimeisimmän keräyksen tuotolla partiolaiset saavat leirikeittiön ja koululaiset pääsevät luokkaretkelle. Myös seurakunnan nuorisotyö ja A-Volleyn D-tyttöjen joukkue saavat jotain.

Maininnan arvoinen tässä yhteydessä on ehdottomasti myös Mannerheimristin ritari Toivo Antero Ilomäen tauluprojekti, jonka avulla klubille hankittujen eurojen lisäksi lahjoitettiin Viialan kirjaston seinälle taitelija Timo Ingmannin valokuvan perusteella maalaama öljyvärimaalaus, vastaava mustavalkovedos lahjoitettiin Hirvialhon koululle. Öljyvärityön pienempikokoiset vedokset löytyvät muutamien yksityiskotien lisäksi Päivölän Mannerheim-näyttelystä ja Panssarimuseosta.

Raha-avustuksiin olemme 45 vuoden aikana pystyneet käyttämään  eri muodoissa lähes 600.000 markkaa. yli 100 000 euroa?

Palveluaktiviteeteistämme, jotka usein myös palvelun lisäksi tarvitsevat varoja aktiviteettitililtämme, mainittakoon vammaisten kuljetus kesäisin Kumpulaan, havujen toimitus haudoille sekä varttuneille järjestetty joulujuhla. Joulujuhla on toteuttu vuosittain vuodesta 1965 lähtien ja toimintavuonna 85-86 se nimitettiin piirin parhaaksi palveluaktiviteetiksi. Tässä vaiheessa lausun klubin puolesta parhaat kiitokset ladyille. Ilman teidän valtavaa, pyyteetöntä apuanne, tuskin rohkenisimme tai pystyisimmekään järjestämään kyseistä tapahtumaa. Ladyjen ideoimana on muutaman kerran järjestetty ulkoilutapahtuma Rasin koululla.

Aiemmin melkoiseksi palveluaktiviteetiksi muodostui toimiminen partiolippukunta Viialan Metsänkävijät taustayhteisönä lähes neljännesvuosisadan ajan, nyttemmin ko. tehtävä on siirtynyt seurakunnalle. Viime kaudella olimme kuitenkin yhdessä partiolaisten kanssa rakentamassa laavua ulkoilureitille Tarpianjoen varteen Pumpparin läheisyyteen..

Viime vuosina olemme toimintamme on kohdistunut entistä enemmän sotaveteraanien  hyväksi. Viialan Sotaveteraanit r.y:n kanssa tehty velvoitesopimus velvoittaa meidät auttamaan veteraaneja heidän voimiensa ja jäsenistönsä vähentyessä. Velvoitesopimus sitoo klubimme lisäksi myös molempia paikkakuntamme reservijärjestöjä. Lähes kaikki klubimme jäsenet kuuluvat veteraanijärjestöön kannatusjäseninä, klubilaisia toimii myös yhdistyksen johtotehtävissä. Olemme ottaneet huolehtiaksemme Suomen lipun kantamisesta  Itsenäisyys- ja Kaatuneitten muistopäivinä sankarihaudalle järjestetyissä tilaisuuksissa.  Olemme olleet kuljettamassa sotilaita soteveteraanien keräysten yhteydessä. On myöskin lumetettu kivijalkoja ja haravoitu pihoja.

Osallistuimme kaksi kertaa Metsälinnassa Sotaveteraanien perinteisten  iltamien järjestelyihin, jälkimmäisellä kerralla järjestelyvastuukin oli meillä kokonaan. Sittemmin olemme järjestäneet syyskuun alkupäivinä veteraaneille ja heidän puolisoilleen sunnuntai-iltapäivän kerran Nypyssä  ja useita kertoja Palokärjessä. Ohjelmassa on ruokailun , kahvittelun  ja seurustelun lisäksi ollut leikkimielistä kisailua ja tietenkin arpajaiset.

Pysyvin ja samalla näkyvin  palveluaktiviteeteistämme on veteraanikiven hankinta, pystytys ja luovutus Viialan sotaveteraaneille 29.11.1998. Tämä entisestä panssariestekivestä muotoiltu muistomerkki sijaitsee Veteraanipuistossa kirkon ja hautausmaan välissä.

Viime talvena pystytimme sankarihaudoille talviristit, jotka helpottavat hautojen tunnistamista runsaslumisina talvina. Ristien pystytys ja kesäsäilöön siirtäminen ovat klubimme vastuulla

Lions-Quest -koulutukseen olemme kustantaneet kymmenkunta opettajaa.

 

 

NUORISOVAIHTO

Nuorisovaihto, joka lions-toiminnan yhteydessä alkoi Suomessa jo 60-luvulla, käynnistyi Viialassa 70-luvun loppupuolella. Vuodesta 1976 lähtien on kymmenkunta nuorta välityksellämme ollut eri puolella maailmaa. Myös vastavierailuja Viialaan on tapahtunut. Viime vuosina tämä on jäänyt vähäiseksi.

 

URHEILUTOIMINTA

Lentopallo on ollut veljiemme urheiluharrastuksista suosituin. Saavutukset paikallisissa puulaakisarjoissa, lohkon, alueen ja piirin mestaruudet sekä sijoitukset valtakunnallisessa lions-turnauksessa todistavat sen, että intoa ja taitoa on riittänyt. Liekö nyt hiipumassa, tällä kaudella ei saatu joukkuetta liiton lentopallomestaruuskilpailuun.

Myös tennis, ammunta, suunnistus, keilailu, pilkkiminen ja soutu ovat kuuluneet urheilutoimintamme piiriin. Tennismestaruudet tai kärkipään sijoitukset valtakunnallisissa lions-turnauksissa ovat veljillemme tuiki tavallisia.

On myöskin käyty ajamassa mikroautoilla ja hiihdetty.

 

OHJELMATOIMINTA

Ohjelmatoiminnastamme mainittakoon teatteriretket, risteilyt, pikkujoulut ja erilaiset matkat sekä tutustumiset yrityksiin. Ulkomailla olemme kuluneiden vuosien aikana käyneet pari kertaa Neuvostoliitossa, kerran Eestin Neuvostotasavallassa, pari kertaa Virossa, kerran Latviassa ja mahdollisesti muuallakin.

Lähiseudulla on matkailtu, joitakin kohteita: Olutkoulussa Mustialassa maisteltiin oluita, Kalervo Kummolan kutsumana tutustuttiin eduskunnan toimintaan, Pellavaloukussa  kuultiin pellavan valmistuksesta ja nähtiin pellavasta tehtyjä taideteoksia, Riihimäellä vierailtiin Viestimuseossa ym.

Tämä lyhyt katsaus 45-vuotisesta taipaleestamme on osalle tuttua ja vanhaa ja osalle ehkä uutta. Luulenpa, että viiden vuoden päästä 50 vuotisjuhlassamme  saamme kuulla huomattavasti perusteellisemman esityksen. Se edellyttää kylläkin asioiden huolellisempaa tallennusta ja myös ”perimätiedon” keruuta.

Tarkoituksella on jätetty tästä muistelosta pois suurin osa henkilönimistä. Tahdon kuitenkin nimetä kaksi veljeä, joista ladyjemme kronikka 25-vuotisjuhlassamme 25.04.1987 kertoi näin:

·        Toiveuni — Olisipa hyvä haltija, joka siirrettyä saisi yhden Pallaksen tuntureista Viialaan. Tämän veljen mottona on ollut: ”Jos joku vaivaantuu järjestämään jotakin, niin minä kyllä vaivaannun lähtemään mukaan”.

·        Aviomies on hän, joka tekee olosi turvallisemmaksi kuin ovet ja lukot

 

 Vastaus: Klubimme Melvin Jones-veljet ja Lions-ritarit Raimo Myllylä ja Pekka Heinonen.