Elvingin torni

Etusivu
Erämaasoutu
Litviikkimarkkinat
Elvingin torni
Ladyt
Hallitus

Elvingin torni

Pohjois-Valkealan erämaa alue avautuu silmiesi eteen kaikessa kauneudessaan Elvingin tornin huipulta. Torni on palautettu arvoiseensa kuntoon ja on valmiina palvelemaan kulkijaa jylhän luonnon tarkastelupaikkana.

Rudolf Elving - huomattava henkilö

Pohjois-Kymenlaakson teollistumiseen ja aineelliseen kehittymiseen vaikutti merkittävästi vuosisadan vaihteen vuosikymmeninä vuorineuvos Rudolf Bernhard Elving (1849 -1927). Hän perusti Voikkaan tehtaat 1897, johti 1904 perustettua suurta Kymin Osakeyhtiötä, toimi lukuisten valtion hallinnon ja yritysten johdossa, omisti laajoja maa-alueita nykyisessä Pohjois-Kymenlaaksossa sekä rakennutti Valkealaan Kirjokiven kartanon ja Hevosojan suurtilan. Rudolf EIving oli myös asianajaja, valtiopäivämies ja mm. suoviljelyksen uranuurtajia maassamme.

Rudolf Elving syntyi 4.7.1849 Loviisassa, jossa hänen isänsä toimi lääkärinä sekä kaupungissa että Svartholman linnassa. Elvingien (Elfing) sukujuuret sijoittuvat Pohjanmaalle Uuteenkaarlepyyhyn. Rudolf Elvingin isoisä oli valtioneuvos, kenraali- kuvernöörin kanslian päällikkö, joka omaksui ensimmäisenä sukunimen suomenkielisen muodon. Vuorineuvos Elvingin puoliso oli Anna Charlotta (1857 - 1948) o.s. Bonsdorff. Perheessä oli kolme lasta, Hjalmar Rudolf, Anna Ulla ja Henrik Anton.

Torni korkealla mäellä

Kirjokiven kartanon rakennusten eräs jäljellä olevista erikoislaatuisista rakennelmista on kartanon niemen halkovan rautatien toisella puolelta olevalta korkealta mäeltä (Tornimäki) kohoava näkötorni.

Torni on yli 20 metriä korkea käsin valetuista sementtitiilistä muurattu kahdeksankulmainen tornirakennelma, jonka rakennustekniikka on erikoislaatuinen. Kerrotaan, että Elving toi menetelmän Saksasta ja jonka suunnitelmat sitten toteutti nuori rakennusmestari Kaarle Malmgren (myöh. Ketomaa). Tornin piirustuksia tai muita asiakirjoja ei ole säilynyt tai niitä ei ole haluttu säilyttää.

Elving rakennutti tornin vuosien 1905 -1907 aikana palovartiointia sekä luvattoman kalastuksen ja metsästyksen valvontaa varten. Tornilla oli myös oma statusarvonsa vuorineuvokselle. Sen huipulta hän saattoi näyttää vierailleen kauniita erämaisia maisemia, mutta myöskin omistamiaan maa- ja vesialueita. Kerrotaan hänen joskus selostaneen vierailleen olevansa "kolmen läänin kuvernööri". Siihen aikaan saattoi tornista todellakin katsella maisemia Viipurin, Uudenmaan ja Mikkelin läänien alueelta.

Viime sotien aikana Elvingin torni oli tehokkaasti käytössä, sillä se toimi lottien miehittämänä ilmavalvontapaikkana Pohjois- Kymenlaaksossa.

Tornin alkuperäiset sisäportaat tuhoutuivat tulipalossa 1950- luvun lopulla.

Lions-veljien suuraktiviteetti

Elvingin torni ei ole ollut käytössä viime sotien jälkeen. Viisi vuosikymmentä se on "nukkunut ruusuista untaan" mäellään. Museovirasto on todennut tornin kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ja määritellyt sen ohjelmissaan kunnostamisen kohteeksi. Varojen puute on kariuttanut useat paikalliset ja valtion nimeämät kunnostamishankkeet jo parin vuosikymmenen ajan.

Syksyllä 1994 päättivät Kymiyhtiö ja Valkealan Lions-klubit yhdessä "herättää 90-vuotiaan tornivanhuksen unestaan ja kunnostaa sen luontomatkailijoiden ja Pohjois-Valkealan erämaamaisemien ihailijoiden käyttöön.

Valkeala/Vekaran ja Valkealan klubien veljille Elvingin tornin kunnostustyöstä kehittyi todellinen suuraktiviteetti sekä haaste työn onnistumisesta. Koko torniprojekti on siten vaatinut paljon suunnittelua, monen yrityksen ja yhteisön todellista tukea sekä ankaraa fyysistä työtä tien raivauksesta aina tornin huipulle asti. Hanke on toteutttajilleen ollut aito näytön paikka.

1.7.1995 uudelleen tehtäväänsä vihityn tornin huipulle kiivennyt voi ihailla Vuohijärven, Tihvetjärven ja Repoveden sinisiä selkiä, laajojen metsien vihreyden kirjoa sekä etsiä eteen avautuvasta huikeasta maisemakuvasta joitakin kiinnekohtia näkemänsä rajaamiseksi ja selkiyttämiseksi. Huipulle kannattaa nousta, vaikka siellä hieman tuulisikin!

Elvingin torni on avoinna yleisölle kesäaikana

klo 11.00-18.00

Tornimaksu 2 €/hlö,
7-12 v 1 €/hlö,
alle 7 v lapset ilmaiseksi.

Ryhmille alennukset ryhmän koon mukaan

 
© Tietovirta Oy