Siinä on jotakin taianomaista, kun Päivi Mäkinen ilmaantuu teatterin lavalle kuin tyhjästä. Tai pyrähtää yllättäen tulipunaisessa asussaan teatteriravintolan pöytien väliin. Tai astuu arvokkaasti kirkon alttarin eteen aloittaakseen Édith Piafin tarinan kertomisen tämän laulujen kautta.